Kategoria
Suomen kaltaisessa laajassa maassa ilmastoratkaisujen vaikutukset vaihtelevat maan eri osien välillä. Eritaustaisten ihmisten kuuleminen on siksi tärkeää edistettäessä ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuutta. Suomen Akatemian rahoituksella on käynnistetty useita uusia tutkimushankkeita ilmastonmuutoksen hillinnän…
Jatka lukemista
Aallokko on suurinta loppusyksyllä ja talvella. Ilmastoskenaarioissa ei näy merkkejä tuulisuuden muutoksista, joten tulevaisuudessa aallokon kasvu talvella johtuu jääpeitteen vähenemisestä. Pinta-aallot syntyvät tuulen vaikutuksesta, ja aallokko on sitä suurempaa, mitä…
Jatka lukemista
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Suomen ilmastopaneelin syyskuussa 2021 julkaisema raportti korostaa hillinnän ja sopeutumisen kiireellisyyttä. COP26-kokouksessa kuultiin lukuisia puheita siitä, miksi on satsattava kaikki mahdollinen tuki fossiilitaloudesta…
Jatka lukemista
Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020. Uusi vertailukausi on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin aiemmin käytössä ollut vertailukausi 1981–2010. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organization) ohjeistuksen…
Jatka lukemista
Itämeri on muuttunut ja muuttuu edelleen ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön paineiden vaikutuksesta. Ilmatieteen laitos on havainnoinut Itämeren tilaa Argo-poijuilla jo 10 vuotta. Ne ovat tällä hetkellä kaikkein kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin…
Jatka lukemista
Itämeri on kansallisesti merkittävä luonnonvara, mutta aivan kuten metsämme, suomme, joet ja järvemme, myös hallinnassamme olevat merialueet ovat kärsineet ihmistoiminnan vaikutuksista jo vuosikymmeniä. Vuosina 2015–2021 toteutetussa ”Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena”…
Jatka lukemista
Sään ääri-ilmiöt altistavat maaseutu- ja kaupunkiympäristön taloudellisille vahingoille. Luontopohjaiset ratkaisut – ratkaisut, jotka ammentavat inspiraatiota luonnon omista prosesseista, voivat olla varteenotettavia sopeutumiskeinoja näiden riskien pienentämiseksi. Näiden ratkaisujen tutkiminen vaatii monitieteistä…
Jatka lukemista
Rakennusten keskimääräisen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen laskentaa varten on kehitetty uusi vuoden pituinen säätietoaineisto, joka koostuu eri vuosilta valittujen kuukausien säähavainnoista. Vastaava aineisto on luotu myös tulevaisuuden ilmastolle. Asuintilojen ja…
Jatka lukemista
Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiskuntaan on viime vuosina saanut kasvavaa huomiota. Ilmastotutkimuksissa yritetään arvioida, kuinka suureen lämpötilan nousuun voidaan vielä jollain tapaa sopeutua. Mutta miten eläimet meidän ympärillämme pärjäävät? Ilmaston muuttuminen on…
Jatka lukemista
Suomen lumisuudessa on tapahtunut muutoksia 54 vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Lumensyvyys on monin paikoin pienentynyt ja lumikausi on lyhentynyt sekä alku- että loppupäästä. Lumi on Suomessa olennainen osa talvea, ja…
Jatka lukemista
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut tämän vuosikymmenen mertentutkimuksen vuosikymmeneksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja merten tilan parantamiseen ja kestävään käyttöön. Merten tilan huonontuminen näkyy kaikkialla. Olkoon kyse vaikka korppoolaisesta…
Jatka lukemista