Muuttuva ilmasto altistaa arktisen ympäristön ja yhteisöt uusille riskeille, mutta avaa myös taloudellisia mahdollisuuksia. Tasapaino talouden, paikallisyhteisöjen ja ympäristön välillä on elintärkeää alueen kestävälle tulevaisuudelle.
Arktinen alue on viime vuosikymmeninä lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin (Rantanen ym., 2022). Vuoden 2023 kesä oli arktisen alueen lämpimin kesä vuoden 1900 jälkeen (Thoman ym., 2023). Lämpimät säät ja sään ääri-ilmiöt aiheuttivat vahinkoja laajalti arktisella alueella – esimerkiksi Alaskassa tulvi poikkeuksellisen laajasti ja Kanadaa koetteli ennätyksellinen määrä maastopaloja. Luonnonkatastrofien aiheuttamien välittömien vahinkojen lisäksi lämpötilan nousu vaikuttaa merkittävästi arktisen alueen ekosysteemeihin ja elintapoihin.
Muutokset ympäristössä, kuten jääpeitteen, jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen, aiheuttavat muutospaineita arktisen alueen herkille ekosysteemeille sekä alkuperäiskansoille. Nousevat lämpötilat muuttavat arktisen alueen elonkirjoa paitsi tuomalla uusia lajeja etelästä, myös vaikuttamalla paikallislajien elinympäristöihin, ravinnon saantiin sekä muuttoreitteihin. Jääkarhujen, hylkeiden ja mursujen kaltaisille lajeille merijääpeitteen kutistuminen muodostaa uhan lajien koko elinympäristön säilymiselle.
Myös alkuperäiskansoille merijää on tärkeää metsästyksen, liikkumisen ja kulttuuritoiminnan kannalta. Alkuperäisyhteisöt ovat vahvasti riippuvaisia perinteisistä elinkeinoista, kuten metsästyksestä, kalastuksesta ja porotaloudesta, minkä takia ilmastonmuutos vaikuttaa paikalliseen elintarviketurvaan, kulttuurin jatkuvuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Ikiroudan sulaminen taas aiheuttaa riskejä ikiroudan päälle rakennetulle infrastruktuurille muun muassa rikkomalla rakennuksia ja teitä. Ikiroudan sulaessa vapautuu myös suuria määriä kasvihuonekaasuja, mikä luo lämpenemistä entisestään voimistavan takaisinkytkentäilmiön.
Osallistava tutkimus on tärkeää arktisella alueella
Arktisen alueen voimakas lämpeneminen on onneksi saanut monet yhteisöt huolestumaan alueen hyvinvoinnista – osittain siksi, että alueella tapahtuvilla muutoksilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Arktisen alueen lämpeneminen vaikuttaa ilmakehän ja valtamerten laajan mittakaavan kiertoliikkeisiin sekä globaaliin merenpinnan tasoon, mikä puolestaan voi vaikuttaa ekosysteemeihin ja yhteisöihin kaikkialla maailmassa. Lisääntynyt tutkimus arktisella alueella on myös herättänyt keskustelua osallistavan tutkimuksen ja yhteisöllisen oppimisen merkityksestä arktisen alueen vaikutustutkimuksessa.
Paikallisyhteisöjen sitouttaminen on erittäin tärkeää, sillä alueella asuu yli 40 alkuperäiskansaa, joiden kykyyn harjoittaa perinteitään ja kulttuuriaan muuttuva ilmasto ja ympäristö vaikuttavat. Osallistavan tutkimuksen lähestymistavat kunnioittavat arktisten yhteisöjen perinteistä tietämystä ja voivat lisätä myös ympäristöseurannan ja ilmastoon sopeutumisen tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä. Yhteistyöllä edistetään kokonaisvaltaista ymmärrystä arktisen alueen muutoksesta ja annetaan paikallisyhteisöille mahdollisuus osallistua aktiivisesti ratkaisujen löytämiseen. Siksi onkin tärkeää ottaa paikallisyhteisöt, alkuperäiskansat ja erilaiset sidosryhmät mukaan tutkimukseen jo suunnitteluvaiheesta lähtien.
Lämpeneminen avaa taloudellisia mahdollisuuksia
Arktisen alueen lämpeneminen aiheuttaa suuria riskejä alueen ekosysteemeille, mutta avaa myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia, sillä arktisella alueella sijaitsee mittavia ja vielä suhteellisen käyttämättömiä luonnonvaroja. Merijään ja ikiroudan sulaminen tekevät aiemmin saavuttamattomista luonnonvaroista, kuten öljystä, kaasusta ja mineraaleista, helpommin saavutettavia, jolloin niiden hyödyntäminen muuttuu taloudellisesti kannattavammaksi. Esimerkiksi Venäjän arktisella alueella on maailman suurimmat käyttämättömät öljy- ja kaasuvarannot, joista maailman energiateollisuus on kiinnostunut.
Merijään sulaminen mahdollistaa alueen merireittien hyödyntämisen aiempaa paremmin, kun meriväylät pysyvät liikennöitävinä kauemmin. Vaikka arktisen alueen laivaliikenteestä ollaankin usein liian optimistisia (Perrels ym., 2020), arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet ovat herättäneet useiden valtioiden ja yrityksien kiinnostuksen. Geopoliittinen kiinnostus aluetta kohtaan todennäköisesti vain kasvaa tulevaisuudessa uusien mahdollisuuksien paljastuessa. Tasapaino taloudellisen kehityksen, paikallisyhteisöjen tarpeiden ja ympäristövastuun välillä on vakavasti otettava haaste arktisen alueen kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Ilmatieteen laitos ja arktinen tutkimus
Ilmatieteen laitos on ja on ollut mukana monissa arktisen alueen tutkimushankkeissa. Osallistavaa tutkimusta on kehitetty esimerkiksi Arctic PASSION -hankkeessa, jossa Ilmatieteen laitos on osaltaan mukana luomassa ja kehittämässä arktista havaintoverkkoa ja sen pohjalta kehitettäviä palveluita. Arctic PASSION -hanke on Euroopan Unionin rahoittama.
Lähteet
Perrels, A., Vihma, T., Gierisch, A., Bernard, J., Rautio, T., and Kovalevsky, D. (2020). When would moderation of ice conditions along the Northern Sea Route trigger serious investment in Polar Code shipping capacity?
Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A. et al. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Commun Earth Environ 3, 168 (2022). Linkki: https://doi.org/10.1038/s43247-022-00498-3.
Thoman, R. L., Moon, T. A. and Druckenmiller, M. L. (2023). ”NOAA Arctic Report Card 2023 : Executive Summary”, Linkki: https://doi.org/10.25923/5vfa-k694.
Teksti: Kaisa Juhanko ja Jaakko Juvonen
Kuva: Olivia Rempel (GRID-Arendal)
Julkaisun viitetiedot:
Juhanko, K. & J., Juvonen. 2024: Lämpenevä Arktis kasvavan kiinnostuksen kohteena. Ilmastokatsaus, 26(2), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-02-02
