Heinäkuussa lämpimät ja viileät sääjaksot vuorottelivat. Itä- ja Pohjois-Suomessa kuukausi oli kuitenkin tavanomaista lämpimämpi. Heinäkuun sadeolot vaihtelivat suuresti maan eri osien välillä.

Heinäkuun keskilämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa lähellä jakson 1991–2020 keskiarvoa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa oli noin asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Eniten lämpötila poikkesi normaalista Utsjoella, missä oli noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää.

Myös 25 asteen hellerajan lämpötila ylitti Itä- ja Pohjois-Suomessa monin paikoin parina päivänä tavanomaista useammin, kun taas lännessä oli yleisesti pari hellepäivää tavanomaista vähemmän. Eniten heinäkuussa oli hellepäiviä Heinolassa ja Porvoossa, kummallakin paikkakunnalla kymmenen kappaletta.

Heinäkuun sademäärä vaihteli hyvin paljon maan eri osien välillä, mutta myös paikalliset vaihtelut sademäärässä olivat suuria. Ahvenanmaalla, missä jo kesäkuu oli hyvin kuiva, satoi reilusti alle puolet normaalista. Kuukauden pienin sademäärä, 14,2 mm, mitattiin kesäkuun tapaan Lumparlandin Långnäsin havaintoasemalla. Muuallakin Etelä-Suomessa heinäkuun sademäärä jäi paikoin puoleen normaalista, mutta enimmäkseen se oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sitä vastoin maan keski- ja pohjoisosissa satoi useimmilla seuduilla normaalia enemmän, vaikka tavanomaista vähäsateisempiakin alueita löytyi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalta. Erityisen sateista oli Pohjois-Lapissa. Inarin seudulla saavutettiin uusia paikallisia heinäkuun sade-ennätyksiä, ja Saariselällä satoi peräti 213,4 mm. Myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa satoi eräin paikoin yli 150 mm. Vesannolla heinäkuun sademäärä oli 176,9 mm ja Nurmeksen Mujejärvellä 173,6 mm. Kuukauden suurin vuorokausisademäärä oli Someron Salkolassa 13.7. mitattu 58,1 mm.

Heinäkuun auringonpaistetuntien määrä oli lounaissaaristossa tavanomainen ja muualla jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa pienempi.

Suomen maankamaraan iski heinäkuussa noin 50 000 salamaa, mikä on vain hiukan pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Vilkkainta salamointi oli Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla.

Lämpimät ja viileät jaksot vuorottelivat

Heinäkuun aikana ei koettu pitkäkestoisia lukkiutuneita säätilanteita, vaan niin lämpimät ja viileät kuin myös sateiset ja poutaiset sääjaksot vuorottelivat ja kestivät enintään muutamia päiviä kerrallaan.

Heinäkuun alussa jatkui juhannuksena alkanut hellejakso, ja suurimmassa osassa maata heinäkuun ylimmät lämpötilat mitattiin kuukauden kahden ensimmäisen päivän aikana. Kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi jäi Oulun Oulunsalossa 1.7. mitattu 32,3 °C. Ylitornion Meltosjärvellä mitattiin samana päivänä 32,2 °C ja Sodankylän Tähtelässä 31,9 °C, joka jäi vain kaksi asteen kymmenystä aseman 115-vuotisen havaintohistorian lämpöennätyksestä.

Uudestaan yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin 21.–22.7., jolloin lounaasta virtasi Suomeen Länsi-Euroopan ennätyshelteet pari päivää aiemmin aiheuttanutta hyvin lämmintä ilmaa. Itä-Suomessa lämpötila nousi paikoin lähelle 30 astetta myös 12.7.

Etelä-Suomessa heinäkuun viilein sääjakso osui kuukauden puoliväliin; viikonloppuna 16.–17.7. lämpötila ei juuri noussut 15 asteen yläpuolelle. Idässä ja pohjoisessa koleinta oli puolestaan heinäkuun viimeisinä päivinä.

Heinäkuussa havaittiin hallaa vain kahtena yönä, Ahvenanmaalla ja Enontekiöllä 30.7. sekä Sallan Naruskassa 9.7. vastaisena yönä. Naruskassa mitattiin 9.7. myös kuukauden alin lämpötila kahden metrin korkeudella, 2,2 °C. Viimeksi heinäkuun alin lämpötila on ollut yhtä korkea vuonna 1954, jolloin havaintoasemaverkosto oli Lapissa vielä selvästi nykyistä harvempi.

Heinäkuu lukuina

+32,3 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Oulu, Oulunsalo Pellonpää, 1.7.

+2,2 °C – Kuukauden alin lämpötila, Salla, Naruska, 9.7.

213,4 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Saariselkä

50 000 – Heinäkuussa paikannettiin noin 50 000 maasalamaa. Määrä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Teksti ja kuva: Ilari Lehtonen

Lähdeviite:
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-07-01