Toukokuu oli Pohjois-Suomessa vähän tavanomaista lämpimämpi, kun taas maan etelä- ja itäosissa oli hieman keskimääräistä viileämpää. Kaiken kaikkiaan toukokuu oli niin lämpö- kuin sadeoloiltaan melko tavanomainen.

Toukokuun keskilämpötila oli Lapissa ja Merenkurkun saaristossa noin asteen verran pitkän ajan keskiarvoa eli jakson 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa sekä lounaissaaristossa keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja muualla se oli yleensä vajaan asteen verran sitä alempi.

Myös toukokuun sademäärä vaihteli pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin. Pääkaupunkiseudulta Pirkanmaan itäosien kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa satoi jonkin verran tavanomaista enemmän. Muualla toukokuun sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista pienemmäksi. Kuukauden suurin sademäärä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattu 77,4 mm. Helsinki-Vantaalla mitattiin myös kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 27,3 mm, toukokuun 26. päivänä.

Vähäsateisimmat alueet löytyivät maan kaakkoisosista Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon ulottuvalta alueelta sekä Lounais-Suomesta ja Lounais-Lapista. Näillä alueilla toukokuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen normaalista. Vähiten satoi Lappeenrannan Lepolassa, vain 12,2 mm.

Osassa Lounais-Suomea oli ennen toukokuun viimeistä päivää satanut alle 10 mm. Kun myös huhtikuun loppupuoli oli sateeton, muodostui kuivuus toukokuun lopulla paikoin haitalliseksi. Toukokuun viimeisen päivän runsaat sateet kuitenkin korjasivat tilannetta. Suurten järvien vedenpinnat sen sijaan olivat toukokuussa etenkin maan keski- ja itäosissa tavanomaista korkeammalla talven runsaan lumimäärän jäljiltä.

Toukokuun alussa lunta oli tavanomaista laajemmalla alueella. Luoteis-Lapissa lunta oli paikoin lähes metrin verran; Enontekiön Kilpisjärvellä mitattiin 3.5. lumensyvyydeksi 94 cm ja Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla 95 cm. Toukokuun loppuun mennessä lumi suli kuitenkin kaikilta havaintoasemilta, viimeisenä juurikin Kilpisjärveltä 27.5. ja Kenttärovalta 28.5.

Aurinko paistoi toukokuussa Lounais-Suomessa reilut 300 tuntia ja muualla noin 200–300 tuntia. Auringonpaistetuntien määrä oli koko maassa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Toukokuussa paikannettiin noin 1500 maasalamaa. Salamointi oli tavanomaista vähäisempää. Noin kaksi kolmasosaa toukokuun salamoista havaittiin maan keskivaiheilla kuukauden 29. ja 30. päivinä.

Merialueilla ei ollut toukokuussa yhtään myrskypäivää. Toukokuun 2. päivänä havaittiin kuitenkin maa-alueilla paikoin yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin keskituulenkin nopeudeksi kovimmillaan 16,4 m/s.

Lämpimiä säitä saatiin odotella toukokuun lopulle

Vappuna oli koleaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja seuraavana päivänä Lapissa pyrytti lunta. Myös äitienpäivänä 8.5. puhalsi kylmä luoteistuuli ja Etelä-Suomea myöten saatiin paikoin heikkoja lumiraekuuroja. Lapissa esiintyi kovia yöpakkasia 4.5. ja 5.5., ja Enontekiön Kilpisjärvellä 5.5. mitattu -18,7 °C oli alin toukokuun lämpötila Suomessa sitten vuoden 1996.

Alkukuusta oli myös muutamia melko lämpimiä päiviä, mutta yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin vasta toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Monin paikoin lämpimintä oli toukokuun 24.–25. päivinä, ja Oulun Oulunsalossa mitattiin 25.5. kuukauden ylin lämpötila, 25,4 °C, joka oli myös toukokuun ainoa hellerajan ylitys.

Toukokuun viimeisellä viikolla sateet viilensivät säätä etenkin maan eteläosissa, mutta Pohjois-Suomessa jatkui enimmäkseen lämmin sää. Toukokuun viimeisinä päivinä ylimmät lämpötilat mitattiinkin Lapin havaintoasemilla.

Toukokuu lukuina

+18,2 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Seinäjoki, Pelmaa 20.4.

-24,0 °C – Kuukauden alin lämpötila, Utsjoki, Kevojärvi 5.4.

76,6 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Juupajoki, Hyytiälä

132 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 11.4.

Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Anniriitta / Adobe Stock

Lähdeviite:
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-05-01