Huhtikuun aikana esiintyi suuria lämpötilan vaihteluita, mutta kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Huhtikuu oli myös selvästi tavanomaista sateisempi ja pilvisempi. Huhtikuun keskilämpötila vaihteli Etelä-Suomen sisämaan reilusta…
Jatka lukemista
The energy crisis, sparked by Russia’s Ukraine invasion, disrupts European energy supply, impacting prices. Finland’s reliance on Russian energy requires annual to multi-annual strategic planning. This research investigates meteorological forecast…
Jatka lukemista
Maaliskuu oli sumuinen, pilvinen ja 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Aurinko paistoi maaliskuussa 70–120 tuntia, mikä oli suuressa osassa maata yli 50 tuntia keskimääräistä vähemmän. Ajankohtainen artikkeli käsittelee sääriippuvaista sähköntuotantoa ja…
Jatka lukemista
Sääriippuvaisen sähkön tuottajat eivät saa parhailta tuotantohetkiltä yhtä korkeaa hintaa kuin matalamman tuotannon ajanhetkiltä. Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi, ja se on tekijä, joka tulisi huomioida tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuusarvioissa. Sähkön hinta…
Jatka lukemista
Maaliskuussa oli paljon pilvisiä ja sumuisia päiviä. Maaliskuu oli myös 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lapissa maaliskuun alku oli harvinaisen leuto, kun taas etelässä sää oli lauhimmillaan kuukauden viimeisinä päivinä. Maaliskuun…
Jatka lukemista
Helmikuussa talvisää vaihtui vesikeliin, ja kuun loppu oli jopa harvinaisen leuto. Lähes koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Pakkasen hellittäessä kuun puolivälissä Etelä-Suomessa esiintyi laajalti jäätäviä sateita. Helmikuun Ilmastokatsauksessa on mukana…
Jatka lukemista
Muuttuva ilmasto altistaa arktisen ympäristön ja yhteisöt uusille riskeille, mutta avaa myös taloudellisia mahdollisuuksia. Tasapaino talouden, paikallisyhteisöjen ja ympäristön välillä on elintärkeää alueen kestävälle tulevaisuudelle. Arktinen alue on viime vuosikymmeninä…
Jatka lukemista
Talvisää vaihtui vesikeliin helmikuussa. Helmikuun leutojen alkupäivien jälkeen sää kylmeni koko maassa kuukauden 5. päivän tienoilla. Kylmä jakso kesti Itä- ja Pohjois-Suomessa noin puolitoista viikkoa ja etelässäkin viikon ajan. Loppukuu…
Jatka lukemista
Traditionally in Finland windstorms and snow loads have been the principal causes of failures in electricity distribution networks. Based on the detailed fault analysis of a power distribution we find…
Jatka lukemista
Tammikuu alkoi yhdellä 2000-luvun kylmimmistä pakkasjaksoista. Vaikka kuukauteen mahtui myös leutoa säätä, tammikuun keskilämpötila jäi 2–5 °C normaalikauden 1991–2020 keskiarvojen alapuolelle. Kuun puolivälin lumipyryn jälkeen lumipeite oli lähes koko maassa…
Jatka lukemista
Ilmakehässä kulkeutuva mineraalipöly on keskeinen ilmasto- ja ympäristömuuttuja, jolla on vaikutuksia esimerkiksi ihmisen terveyteen ja ilmanlaatuun, ympäristöön, säähän ja ilmastoon. Ensimmäinen systemaattinen arvio Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölystä on julkaistu Environment International…
Jatka lukemista