Helmikuun loppupuolella sää oli ajoittain hyvin lauhaa. Etelä-Suomessa myös kuukauden alku oli lauha, kun taas Lapissa helmikuu alkoi kovilla pakkasilla. Helmikuun sademäärä oli koko maassa keskimääräistä suurempi.
Helmikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa noin 4–6 astetta korkeampi kuin vertailukaudella 1981–2010 keskimäärin. Etelärannikolla yhtä lauha helmikuu toistuu tilastollisesti noin kerran kymmenessä vuodessa, tosin viimeksi suunnilleen yhtä lämmin helmikuu koettiin kolmena peräkkäisenä vuotena 2014–2016. Pohjois-Suomessa helmikuun keskilämpötila oli lähempänä pitkäaikaisia keskiarvoja, ja Inarin sekä Utsjoen alueilla kuukausi oli jopa normaalia kylmempi.
Helmikuussa koko maassa satoi jonkin verran normaalia enemmän. Maan eteläosissa sateet keskittyivät kuukauden alkupuolelle ja loppukuu oli varsin aurinkoinen. Sitä vastoin Lapissa juuri kuukauden alku oli poutainen. Helmikuun suurin sademäärä oli Ilomantsin Pötsönvaaralla mitattu 94,8 mm. Myös helmikuun suurin lumensyvyys mitattiin Ilomantsissa, kun Naarvan asemalla lunta oli 95 cm sekä 21.2. että 23.2.
Helmikuun alku oli luminen
Helmikuun alussa lämpötilaerot Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä olivat suuria. Etelä- ja Keski-Suomen säätä hallitsivat etelästä ja lännestä saapuvat matalapaineet lumisateineen ja etenkin etelässä sää oli melko lauhaa. Novaja Zemljan suunnalla majaili puolestaan vahva korkeapaine, jonka vaikutuksesta Lapissa vallitsi kylmä itäinen ilmavirtaus. Utsjoen Kevojärvellä mitattiin 5.2. helmikuun ja koko talven kylmin lämpötila Suomessa, -39,1 °C.
Etelä- ja Länsi-Suomessa talven suurimmat lumensyvyydet mitattiin helmikuun alun lumisateiden jälkeen. Lunta oli tällöin laajalti yli puoli metriä, vain Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa monin paikoin hieman vähemmän. Ahvenanmaan Jomalassakin lunta oli 4.2. peräti 44 cm. Alueellisesti suurimpia lumensyvyyksiä olivat länsirannikolla Merikarvian 62 cm 8.2. ja Uudellamaalla Siuntion Sjundbyn 71 cm sekä Vihdin Hiiskulan 70 cm 7.2.
Helmikuun toisella viikolla Novaja Zemljan korkeapaine antoi periksi ja Atlantin matalapaineet työnsivät sateita sekä lauhaa ilmaa myös Lappiin. Etelä-Suomessa lämpötilat alkoivat pysytellä yötä päivää plussan puolella ja sateet muuttuivat pääosin vedeksi, minkä seurauksena lumipeite alkoi nopeasti painua.
Föhn-tuuli lämmitti
Helmikuun puolivälissä Keski-Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse meille virtasi lännestä hyvin lauhaa ilmaa. Ilmavirtauksen käydessä Skandien vuoriston yli vallitsi vuoriston suojanpuolella kuiva ja lämmin laskuvirtaus, föhn-tuuli. Föhn-tuulen avustamana ylimmät lämpötilat kohosivat 14.–16.2. laajalti maan etelä- ja keskiosissa 5–8 asteen välille.
Pohjoisesta alkoi tilapäisesti virrata kylmää ilmaa 20.2. ja monin paikoin helmikuun kylmimmät lämpötilat mitattiin 22. päivän aamuna. Tämän jälkeen lännestä virtasi uudestaan hyvin lauhaa ilmaa ja sää lauhtui erittäin nopeasti 22.–23.2. Nyt föhn-tuuli lämmitti eniten Lapin länsiosista Pirkanmaalle ulottuvalla alueella: Juupajoen Hyytiälässä mitattiin 23.2. peräti 9,4 °C ja Pellossa 8,5 °C. Koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa, 9,7 °C, mitattiin seuraavana päivänä Maarianhaminan lentoasemalla. Hyvin lauha läntinen ilmavirtaus vallitsi miltei kuukauden loppuun asti, ja vasta helmikuun viimeisenä päivänä alkoi pohjoisesta virrata selvästi kylmempää ilmaa.
Lumipeitteen painopiste siirtyi helmikuun aikana Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli kuukauden päättyessä 50–70 cm, vaaraseuduilla enemmänkin. Ahvenanmaalla sen sijaan oli helmikuun lopulla jo lumetonta.
Helmikuun ja koko talven tilastoja saatavilla Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla:
https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
https://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Unsplash
