Heinäkuun alussa oli vielä melko viileitäkin päiviä, mutta kuukauden 10. päivän jälkeen alkoi elokuun puolelle asti jatkunut pitkä hellejakso, jonka aikana mitattiin joka päivä jossain päin maata yli 30 asteen lämpötiloja.
Heinäkuun keskilämpötila kohosi melko viileästä kuukauden ensikolmanneksesta huolimatta koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvojen yläpuolelle. Maan etelä- ja itäosissa keskilämpötila oli 20 asteen vaiheilla ja Lapissakin yleisesti 15–19 astetta. Poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta oli enimmillään yli kolme astetta, ja useilla 50–100 vuotta toimineilla havaintoasemilla kuukausi ylsi havaintohistorian kolmen lämpimimmän heinäkuun joukkoon.
Koska heinäkuun 11.–12. päivinä alkaneen hellejakson aikana lämpötila nousi saaristoalueita ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta hellelukemiin lähes jokaisena päivänä, oli suurimmassa osassa maata heinäkuussa parikymmentä hellepäivää. Etelä-Suomessa hellelukemia mitattiin myös 1.–2.7. Muutamilla paikkakunnilla, kuten Rovaniemellä, Kuusamossa, Lieksassa ja Porissa heinäkuun hellepäivien määrä oli havaintohistorian suurin. Pitkäikäisimmistä säähavaintoasemistamme Sodankylän Tähtelässä on viimeisten vajaan 120 vuoden aikana ollut heinäkuussa yhtä monta hellepäivää vain vuonna 2018, ja Helsingin Kaisaniemessä on viimeisten 180 vuoden aikana ollut heinäkuussa enemmän hellepäiviä vain vuosina 2010 ja 2021.
Ylitornion Meltosjärvellä oli hellettä joka päivä 11.–31.7., ja elokuun puolella edelleen jatkunut hellejakso oli maamme säähavaintohistorian pisin yhtämittainen hellejakso Lapissa.
Heinäkuun 12. päivästä alkaen mitattiin loppukuun jokaisena päivänä jossain päin maata yli 30 asteen lämpötiloja. Kuopion Savilahdessa lämpötila nousi yli 30 asteeseen viitenä päivänä peräkkäin 23.–27.7. sekä pysyi yli 20 asteessa viitenä yönä peräkkäin 26.–30.7. Heinäkuun ylin lämpötila, 32,6 °C, mitattiin Oulussa kuukauden viimeisenä päivänä. Alin lämpötila, -1,3 °C, mitattiin Sallassa alkukuun viileän sääjakson aikana 6.7.
Ulla-myrsky kaatoi puita alkukuusta
Heinäkuun 3. ja 4. päivien välisenä yönä maan keskiosien yli itään liikkui nopeasti syventynyt matalapaine, joka aiheutti vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakkaan ja pitkäkestoisen myrskyn. Kovin keskituulen nopeus, 25,6 m/s, mitattiin Rauman edustalla Kylmäpihlajan majakalla. Myrsky katkoi sähköt noin 50 000 kotitaloudelta, ja raiteille kaatuneet puut haittasivat suuresti junaliikennettä.
Pohjanmaalla Ulla-myrskyyn liittyi rankkasateita, ja Halsuan Purolassa satoi 3.7. peräti 60,9 mm vuorokaudessa. Toinen rankkasade liikkui Etelä- ja Itä-Suomen yli 8.7. aamuyön ja -päivän aikana. Savonlinnan Laukansaaressa satoi tällöin 62,0 mm vuorokaudessa.
Hellejakson aikana oli enimmäkseen kuivaa
Heinäkuun loppupuolen hellejakson aikana esiintyi vain kuurosateita, joista eräin paikoin saatiin lyhyessä ajassa runsaastikin vettä, mutta suurimmassa osassa maata heinäkuun sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Kuukauden suurin sademäärä, 129,2 mm, mitattiin Inarin Raja-Joosepissa ja pienin, 12,5 mm, Tornion Kaakkurissa.
Ukkoset yleistyivät heinäkuun loppua kohti. Kahtena vilkkaimpana ukkospäivänä, 28.7. ja 31.7. paikannettiin kumpanakin yli 10 000 maasalamaa. Kaiken kaikkiaan heinäkuun aikana Suomen maankamaraan iski yli 48 000 salamaa. Määrä on lähellä heinäkuun pitkän ajan keskiarvoa.
Lounaissaaristoa ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta aurinko paistoi heinäkuussa tavanomaista enemmän. Pohjanmaan rannikolla paistetta rekisteröitiin jopa yli 400 tuntia, eniten Siikajoen Ruukissa, 422,5 tuntia.
Heinäkuu lukuina
+32,6 °C – Kuukauden ylin lämpötila: Oulu lentoasema, 31.7.
-1,3 °C – Kuukauden alin lämpötila, Salla kirkonkylä, 6.7.
25,6 m/s – Kuukauden kovin keskituulen nopeus, Rauma, Kylmäpihlaja, 4.7.
422,5 h – Kuukauden suurin auringonpaistetuntien määrä, Siikajoki, Ruukki
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Kaisa Juhanko
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen I., 2025: Heinäkuussa alkoi pitkä hellejakso. Ilmastokatsaus, 27(7), 4–5, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-07-01
