Tammikuusta muodostui jonkin verran tavanomaista lauhempi. Merialueilla myrskysi useana päivänä, ja tammikuun viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky pyrytti Etelä-Suomeen parikymmentä senttiä lisää lunta.
Tammikuun keskilämpötila oli 0–2 °C vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Kuukauden ensimmäinen kolmannes oli kuitenkin melko kylmä, mutta tämän jälkeen vallitsi enimmäkseen lauha sää koko loppukuun ajan.
Tammikuun sademäärä oli tavanomaista suurempi maan eteläosissa ja Pohjois-Lapissa. Ahvenanmaalla ja Suomenlahden rannikon läheisyydessä sekä toisaalta Käsivarren Lapissa satoi noin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Sitä vastoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa satoi selvästi tavanomaista vähemmän, monin paikoin alle puolet normaalista. Kuukauden suurin sademäärä oli Helsingin Kumpulassa mitattu 102,3 mm ja pienin Rovaniemen Apukassa mitattu 14,0 mm. Tammikuun runsaimmat sateet saatiin Valtteri-myrskyn yhteydessä Etelä-Suomessa kuukauden 29. päivänä. Utön saarella Paraisilla satoi 29.1. peräti 35,2 mm vuorokaudessa.
Nuuttipukki toi lauhat säät
Tammikuun kylmimmät hetket koettiin loppiaisen jälkeen. Enontekiön lentoasemalla mitattiin 8.1. kuukauden alin lämpötila, -35,7 °C, ja maan etelä- ja keskiosissa sää oli kylmimmillään 10.–11. tammikuuta. Pohjois-Karjalassa pakkasta oli 11. päivän vastaisena yönä 30 astetta. Tämän jälkeen sää lauhtui nopeasti, kun syvä matalapaine liikkui Suomen pohjoispuolitse Jäämerellä itään, ja Nuutin päivänä 13.1. lounaissaaristossa mitattiin hyvin korkeita lämpötiloja. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin peräti 8,8 °C, joka oli tammikuun ylin lämpötila.
Matalapaineet liikkuivat edelleen tammikuun puolivälin jälkeen hyvin pohjoista reittiä, mikä ylläpiti Suomessa lauhaa länsivirtausta. Tammikuun 19. ja 23.–24. päivinä föhntuuli nosti osassa Lappia ja Pohjanmaata lämpötilan 5 asteen vaiheille. Toisaalta matalapaineiden jälkipuolella luoteesta purkautui ohimenevästi kylmää ilmaa. Läntisillä ja lounaisilla merialueilla koettiin kolme peräkkäistä luoteismyrskyä tammikuun 14., 17. ja 20. päivinä. 17. ja 20. päivän myrskyt olivat erityisen voimakkaita lounaisilla merialueilla. Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin 17. päivän aamuna 10 minuutin keskituulen nopeudeksi 28,1 m/s ja Kökarin Bogskärissä 20. päivänä 27,4 m/s. Lisäksi Kumlingessa havaittiin aamulla 17.1. peräti 38,9 m/s puhaltanut puuska. Voimakkaampia tuulenpuuskia on kuluvalla vuosituhannella havaittu tunturien ulkopuolella vain Aapeli-myrskyssä 2.1.2019.
Yhteensä merialueilla oli tammikuussa yhdeksän myrskypäivää, mikä on noin kaksi kertaa keskimääräistä enemmän. Viimeksi tammikuussa oli enemmän myrskypäiviä vuonna 2007, ja tammikuussa 2017 myrskysi niin ikään yhdeksänä päivänä.
Valtteri pyrytti etelässä
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.1. syvä matalapaine liikkui Suomen lounaisrannikkoa hipoen kaakkoon tuoden mukanaan runsaita lumisateita ja kovia tuulia maan etelä- ja keskiosiin. Melko yleisesti lunta pyrytti parissa päivässä noin 20 cm, mutta etenkin Uudellamaalla paikoin enemmänkin. Suurin lumikertymä havaittiin kuitenkin Hämeenlinnan Pirttikosken havaintoasemalla, missä lunta satoi Valtterin päivänä 29.1. 27 cm ja seuraavana päivänä vielä 5 cm lisää. Myrskytuulia havaittiin Valtterin päivänä vain Hangon edustalla, mutta 30.1. pohjoismyrsky oli kovaa Märketin ja Bogskärin majakoilla.
Valtteri-myrskyn jäljiltä lumensyvyys vaihteli tammikuun päättyessä Lounais-Suomea lukuun ottamatta enimmäkseen puolen metrin molemmin puolin. Käsivarren Lapissa lunta oli jopa lähes metrin verran.
Tammikuu lukuina
+8,8 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Jomala, Jomalaby, 13.1.
-35,7 °C – Kuukauden alin lämpötila, Enontekiö lentoasema, 8.1.
38,9 m/s – Kumlingen kirkonkylässä mitattiin aamulla 17.1. harvinaisen kova tuulenpuuska
102,3 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Helsinki, Kumpula
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Shutterstock
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-01-01
