Heinäkuu oli kesäkuun tapaan huomattavasti tavanomaista lämpimämpi, ja Kouvolan Anjalassa kesäkuussa alkanut hellejakso kesti ennätykselliset 31 päivää. Kesäkuussa alkanut kuivuus voimistui heinäkuussa.

Heinäkuun keskilämpötila oli 1–4 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi siten, että vähiten lämpötila poikkesi normaalista Pohjois-Lapissa ja eniten Suomenlahden rannikolla. Aivan ennätysarvoihin kuukauden keskilämpötila ei yltänyt, vaan Etelä- ja Itä-Suomessa oli viimeksi lämpimämpi heinäkuu vuonna 2010 ja muualla maassa vuonna 2018. Lappia lukuun ottamatta kesä- ja heinäkuu olivat yhdessä kuitenkin säähavaintohistorian lämpimimmät.

Heinäkuun sademäärä jäi suurimmassa osassa maata 30–80 %:iin pitkän ajan keskiarvosta, ja monin paikoin suurin osa sateista saatiin vasta kuukauden viimeisellä viikolla. Kun jo kesäkuu oli pääosin vähäsateinen, ja haihdunta oli helteiden takia voimakasta, muodostui kuivuus heinäkuussa ankaraksi. Tavanomaista runsaammin heinäkuussa satoi lähinnä vain osassa Koillis-Lappia, ja kuukauden suurin sademäärä, 101,2 mm, mitattiin Inarin Raja-Joosepissa.

Aurinko paistoi heinäkuussa koko maassa tavanomaista enemmän, rannikkoalueilla enimmillään lähes 400 tuntia. Pohjois-Suomessa vuoden 2018 ennätyksellisen lämmin heinäkuu oli myös selvästi tämänvuotista aurinkoisempi. Maan etelä- ja keskiosissa oli viimeksi monin paikoin aurinkoisempi heinäkuu vuonna 2006.

Heinäkuussa ukkosti jonkin verran keskimääräistä vähemmän. Merkittävimmät ukkospäivät olivat 11., 18., 27. ja 29. heinäkuuta. Maan keski- ja itäosissa voimakkaat ukkospuuskat aiheuttivat vahinkoja heinäkuun 18. päivänä.

Kesäkuussa alkanut hellejakso venyi ennätyspitkäksi

Heinäkuun alussa jatkui kesäkuun puolivälin jälkeen alkanut hellejakso. Kouvolan Anjalassa hellettä oli peräti 31 päivänä peräkkäin 18.6.–18.7., mikä on pisin yhtämittainen hellejakso yhdellä paikkakunnalla Suomen säähavaintojen historiassa.

Lapissa oli erityisen lämmintä heinäkuun 4.–7. päivinä. Utsjoen Kevolla mitattiin 5.7. havaintoaseman uudeksi lämpöennätykseksi peräti 33,6 °C. Myös Utsjoen Nuorgamissa saavutettiin samana päivänä uusi asemakohtainen lämpöennätys 32,5 °C.

Etelä-Suomessa mitattiin yli 32 asteen lämpötiloja 10.7. ja Itä-Suomessa 11.7., mutta lämpimimmillään sää oli maan eteläosissa kuitenkin 14.–15. päivinä, jolloin päivän ylimmät lämpötilat vaihtelivat 30 ja 34 asteen välillä. Hyvinkäällä mitattiin 14.7. ylimmäksi lämpötilaksi 33,9 °C ja Heinolassa 15.7. 34,0 °C, joka oli kuukauden ylin lämpötila Suomessa. Tätä korkeampia lämpötiloja maassamme on mitattu vuoden 1941 jälkeen ainoastaan kesällä 2010.

Pitkään jatkunut heikkotuulinen hellesää sai myös vesistöt lämpenemään, minkä johdosta yöt olivat vesistöjen äärellä hyvin lämpimiä. Suomenlahdella merivesikin lämpeni heinäkuun puoliväliin mennessä yli 25-asteiseksi, ja Loviisan Orrengrundissa ilman lämpötila pysyi yli 20 asteessa yötä päivää 13 vuorokautta peräkkäin 4.–16.7., samoin kuin Kotkan Haapasaaressa 5.–17.7.

Helteet päättyivät lopulta kylmän rintaman liikkuessa Suomen yli itään 18.7., jonka jälkeen viileä lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus vallitsi muutaman päivän ajan. Lapissa saatiin viilenemisen yhteydessä runsaita sateita, mutta etelässä kuivuus jatkui ankarana. Maan keskiosissa esiintyi paikoin hallaa 21. ja 24. päivien vastaisina öinä. Suomenlahden rannikolla tuulten aiheuttama kumpuaminen puolestaan viilensi merivettä jopa 15 asteella.

Heinäkuun lopulla oli vielä muutama hellepäivä, ja 26.–28.7. lämpötila nousi jälleen yli 30 asteeseen, mutta kuukausi päättyi koko maassa epävakaisen ja melko viileän sään merkeissä. Samalla sateet toivat kaivattua helpotusta ankaraksi yltyneeseen kuivuuteen.

Heinäkuu lukuina

+34,0 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Heinola, asemantaus, 15.7.

-1,2 °C – Kuukauden alin lämpötila, Enontekiö, Saana, 20.7.

30–80 % – Heinäkuussa satoi suurimmassa osassa maata vain 30–80 % pitkän ajan keskiarvosta

1–4 °C – Heinäkuu oli 1–4 astetta normaalia lämpimämpi

Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Päivi Tiittanen

Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-07-01