Talvi 2019–20 oli suurimmassa osassa Suomea ennätyksellisen leuto. Talvi oli myös hyvin sateinen ja tavanomaista tuulisempi.

Mennyt talvi 2019–20 (joulu-helmikuu) oli koko Suomen keskilämpötilaa tarkasteltaessa ennätyksellisen leuto (Taulukko 1). Keskilämpötila oli noin 0,3 °C korkeampi kuin aiempana ennätysleutona talvena 2007–08 ja 5,5 °C korkeampi kuin keskimäärin vertailujaksolla 1981–2010. 1900-luvun lauhimpaan talveen 1924–25 verrattuna keskilämpötila oli melkein asteen verran korkeampi. Lisäksi vuonna 1925 koettiin lauhan talven jälkeen hyvinkin kylmä maaliskuu.

Taulukko 1. Lauhimmat talvet (joulu-helmikuu) listattuna koko Suomen keskilämpötilan perusteella 1900-luvun alusta lukien.

Ennätyksellisen lauhaksi talvi muodostui etelärannikolta aina Oulun korkeudelle asti. Taulukosta 2 nähdään, että esimerkiksi Helsingissä keskilämpötila ylitti talven 2007–08 aiemman ennätyksen 0,9 °C:n erolla ja Jyväskylässä 0,6 °C:lla. Jyväskylän lauhimmat talvet esitetään taulukossa vain 1900-luvun puolivälistä lähtien lentoaseman havaintopaikalta, mutta mennyt talvi oli silti jopa lauhempi kuin talvi 1924–25 Jyväskylän kaupungin vanhalla havaintoasemalla, joka sijaitsi pienilmastollisesti lämpimämmällä paikalla. Sen sijaan Sodankylässä talvi ei aivan yltänyt viiden lauhimman talven joukkoon talvikuukausien keskilämpötilan oltua siellä -8,0 °C.

Taulukko 2. Lauhimmat talvet (joulu-helmikuu) listattuna Helsingissä (alkaen talvesta 1829–30), Jyväskylässä (alkaen talvesta 1950–51) ja Sodankylässä (alkaen talvesta 1901–02).

Taulukossa 3 on edelleen havainnollistettu päättyneen talven sääolojen poikkeuksellisuutta Helsingin Kaisaniemen havaintojen pohjalta. Kylmät jaksot, jopa lyhyetkin, puuttuivat kokonaan tältä talvelta ja siksi maaliskuun puoliväliin mennessä talven alin lämpötila oli karkauspäivänä mitattu -8,2 °C. Vain kerran aiemmin talvikauden alin lämpötila on 1840-luvun jälkeen jäänyt -15 asteen lauhemmalle puolelle. Talven alimmat lämpötilat olivatkin Lappia lukuun ottamatta laajalti ennätyksellisen korkeita. Lapissa oli tammikuun lopulla lyhyt kovien pakkasten jakso, jolloin Utsjoen Kevojärvellä mitattiin talven alin lämpötila Suomessa, -38,8 °C. Vuosituhannen vaihteen jälkeen talven alin lämpötila on jäänyt tätä lauhemmaksi noin joka kolmantena talvena.

Taulukko 3. Helsingin Kaisaniemen lauhimpien talvien vertailua. Taulukkoon on listattu talven alin lämpötila ja jääpäivien lukumäärä (viisi lauhinta talvesta 1844–45 alkaen) sekä lumipeitepäivien lukumäärä ja suurin lumensyvyys (viisi pienintä talvesta 1910–11 alkaen) lokakuun ja toukokuun väliseltä ajalta. Talven 2019–20 osalta luvut vastaavat tilannetta 22.3. mennessä.

Meteorologiassa kutsutaan jääpäiviksi vuorokausia, jolloin ylin lämpötila jää pakkasen puolelle. Helsingissä tällaisia päiviä oli talvella 2019–20 marraskuussa kaksi ja sekä joulukuussa että helmikuussa yksi. Aiemmin jääpäiviä oli ollut joka talvi vähintään 18, talvikaudella 1941–42 peräti 133 eli yli neljän kuukauden edestä. Jyväskylässä oli maaliskuun puoliväliin mennessä ollut 47 jääpäivää, kaksi vähemmän kuin talvella 2013–14.

Lauhat talvet ovat yleensäkin Etelä-Suomessa usein vähälumisia ja Lapissa runsaslumisia. Talvella 2019–20 tämä korostui ennennäkemättömän selvästi. Sodankylässä on joulukuusta lähtien rikottu joka kuukausi kuukauden aiempi lumensyvyysennätys. Maaliskuun 16. päivänä lumensyvyydeksi mitattiin jo 118 cm, joka uupuu enää sentin huhtikuussa 2000 mitatusta paikkakunnan ennätyksestä. Jo maan keskiosissa talvi oli sitä vastoin monin paikoin yksi havaintohistorian vähälumisimmista ja Etelä-Suomessa talven lumettomuus oli täysin ennenkokematonta. Niinpä Helsingissä lumipeite on kirjattu vain seitsemälle päivälle marras-joulukuussa eikä lumensyvyys ole koko talvena ylittänyt kahta senttiä. Todellisuudessa Helsingissä oli hyvin ohut lumipeite parina kolmena aamuna myös tammi-helmikuussa, mutta nykyiset automaattiset havaintolaitteet ovat heikkoja ohuen lumipeitteen havaitsemisessa eivätkä mittaustulokset ole siten täysin vertailukelpoisia menneiden vuosikymmenten ihmisten tekemien havaintojen kanssa. Millään muotoa läheskään yhtä vähälumista talvea ei Etelä-Suomessa ole kuitenkaan koettu ainakaan yli sataan vuoteen.

Talvi oli myös sateinen ja tuulinen

Joulu-helmikuun sademäärä oli normaalia suurempi käytännössä katsoen koko maassa. Lapin runsaslumisimmilla seuduilla satoi jopa kaksi kertaa normaalia enemmän ja muuallakin talvi oli paikoin ennätyksellisen sateinen. Talven suurin sademäärä oli Kemiössä mitattu 304,0 mm.

Runsaiden sateiden lisäksi tammi-helmikuussa koettiin merialueilla useita myrskyjä. Myrskyjen määrässä mitattuna talvi oli suurin piirtein samaa tasoa esimerkiksi useiden 1990-luvun alkupuolen myrskyisten talvien kanssa. Myöskään myrskyjen voimakkuudet eivät hätyytelleet ennätyksiä.

Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Pixabay