Kevät on lomasuunnitelmien aikaa ja useimmilla kesälomien ajankohta alkaa pian olla jo päätetty. Mutta entäpä sää? Jos tietäisit ennakkoon minkälainen kesän säästä tulee, vaikuttaisi se melko todennäköisesti lomaviikkojesi valintaan, vai kuinka? Luulisi, että meillä meteorologeilla olisi jonkinlainen etulyöntiasema loma-ajankohdan ja optimaalisen lomasään yhteensovittamisessa, mutta tosiasiassa keskikesän räntäsade voi helposti yllättää myös lomailevan meteorologin. Mitä pitkiin ennusteisiin tulee, ovat meteorologitkin vielä toistaiseksi pitkälti “sään armoilla” yhdessä kaikkien muiden kanssa. Vaikka tulevaisuus onkin jokseenkin hämärän peitossa, voi historia opettaa meille jotain. Säätilastoista voimme nähdä, miten lomailijoiden toivesää sijoittuu Suomen lyhyen kesän varrelle.

Minkälainen sitten on optimaalinen lomasää? Itselleni kesäsää antaa parastaan silloin, kun ukkoskuurot maustavat auringonpaistetta ja helteen hehkua. Joillekin toiselle taas yksikin sadepisara on liikaa ja tiedänpä niitäkin, jotka viihtyvät kesällä parhaiten viileässä. Kesäsää tarjoaa yleensä kaikille kaikkea, mutta nyt keskitymme siihen ehkäpä suurimpaan joukkoon, jonka unelmalomasään ainesosat ovat lämpö auringonpaiste.

Alla olevassa kuvassa on esitetty tilastollinen todennäköisyys optimaaliselle lomasäälle maan etelä- ja keskiosassa. Optimaalinen lomasää tarkoittaa tässä kahden seuraavaksi mainitun kriteerin samanaikaista täyttymistä: Poutaa (vuorokauden sademäärä on 0 mm) sekä lämmintä (päivän ylin lämpötila on yli 21 astetta). Kuva perustuu vuosien 1980-2016 säähavaintoihin.

Kuvassa on esitetty kolmen eri tapauksen todennäköisyydet* maan etelä- ja keskiosassa seuraavasti: 1) Päivän ylin lämpötila on keskimäärin yli 20 astetta (punainen katkoviiva). 2) Päivän sadesumma on keskimäärin alle 0,5 mm (vihreä katkoviiva). 3) Tapaukset 1) ja 2) toteutuvat samaan aikaan (musta paksu viiva) *Aineisto on tasoitettu käyttäen 2 vko:n liukuvaa keskiarvoa

Kuvassa on esitetty viimeisen 35 vuoden säätilastoista laskettu kolmen eri tapauksen todennäköisyys* maan etelä- ja keskiosassa seuraavasti:
1) Päivän ylin lämpötila yli 21 astetta (punainen katkoviiva).
2) Vuorokauden sadesumma on 0 mm (vihreä katkoviiva).
3) Tapaukset 1 ja 2 samaan aikaan (musta paksu viiva)
*Aineisto on tasoitettu käyttäen 2 vko:n liukuvaa keskiarvoa

 

Kuvasta nähdään, että  lämpimien päivien todennäköisyys kasvaa heinäkuun loppua kohden, mutta toisaalta poutaisten päivien todennäköisyys samalla vähitellen pienenee. Jakaumalle löytyy meteorologinen selitys. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on, sitä runsaampia ja todennäköisempiä ovat myös sateet. Keväisin ilmamassat ovat talven jäljiltä vielä pääosin viileitä ja kuivia ja sateet siksi vähäisiä. Heinäkuiset ilmamassat ovat talven jäljiltä ehtineet lämmetä ja kerätä kosteutta jo huomattavasti ja sateet ovat vähän yleisempiä. Lisäksi Suomeen kulkeutuu entistä todennäköisemmin myös erittäin lämpimiä ja kosteita ilmamassoja eteläisemmiltä leveysasteilta. Ei siis ihme, että heinäkuu on voimakkaiden kuurosateiden sekä ukkosten sesonkia. Pienikin säähäiriö voi lämpimässä ja kosteassa ilmamassassa laukaista kuuro- tai ukkospilvien kehityksen.

Useimpien lomailijoiden toive on kuitenkin lämmin ja poutainen korkeapainetilanne, jossa ei säähäiriöistä ole tietoakaan. Optimaalisen lomasään todennäköisyys on ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuussa maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin noin 25-30%.  Keväällä keskimäärin selvästi yli puolet päivistä on poutaisia, mutta ihannesään todennäköisyys  jää kuitenkin alle 10 prosenttiin, koska lämpimän sään mahdollisuus on vielä melko pieni. Sateetonta säätä painottavan lomailijan kannattaa kuitenkin harkita jonkun lomaviikon sijoittamista myös toukokuulle, etenkin jos lämpötilasta voi hieman joustaa. Heinäkuussa yli 21 asteen lämpötiloja mitataan keskimäärin useammin kuin joka toinen päivä, mutta kuten on jo todettu, sadekuuroihin on syytä varautua. Elokuun alun jälkeen lämpimän sään todennäköisyys putoaa nopeasti syksyä kohden, samalla myös poudan todennäköisyys laskee edelleen loivasti. Elokuun pimenevät illat luovat kuitenkin omaa tunnelmaansa lomailijalle ja saattavatpa jotkut onnekkaat nähdä loppukesän ensimmäisinä tähtikirkkaina öinä elosalamoitakin.

Edellä mainitut todennäköisyys voivat kuulostaa melko pieneltä, mutta muistuttaisin, ettei kuva kuitenkaan kerro niinkään lukijan takapihan lomasäästä, vaan keskimääräisistä olosuhteista maan etelä- ja keskiosassa. Jos laskuihin otettaisiin mukaan myös “melkein optimaaliset” lomasäät, kelpokelien määrä kasvaa jo huomattavasti. Ei siis ole syytä huoleen. Ja sitäpaitsi, loma on kuitenkin aina lomaa säästä riippumatta. Useimmiten loma-ajankohdan valinta määräytyy kaikesta huolimatta täysin säästä riippumattomasti. Ehkä hyvä niin, etteivät paisuneet lomasääodotukset huuhtoutuisi liian usein rankkasateiden tai räntäsateiden mukana maan rakoon. Ajatuksella on kuitenkin mukava leikkiä. Jos saisin valita, pitäisin lomani heinä-elokuun taitteessa. Entä sinä?

Otsikkokuva: Pentti Sormunen