Mineraalipöly on nopeasti korostuva ilmasto-, ympäristö- ja terveyspolitiikan haaste Suomessa ja arktisella alueella. Mineraalipöly on peräisin sekä luonnollisista pölylähteistä (aavikot ja paljastuneet sedimentit) että ihmistoiminnasta (kaivostoiminta, rakentaminen, maankäyttö ja liikenne). Tässä esitämme Suomen ulkoministeriön rahoittaman IBA-ILMA-hankkeen ”Ilmastonmuutos ja arktiset ekosysteemit: mineraalipölyn ekologiset ja terveysvaikutukset” tuottamat politiikkasuositukset.

Ilmastonmuutoksen myötä pölypäästöt lisääntyvät ja niiden lähteet, kulkeutuminen sekä vaikutukset muuttuvat. Mineraalipöly vaikuttaa ilmastoon, ekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen useiden toisiinsa kytkeytyvien mekanismien kautta, ja sen lähteet ja vaikutukset ylittävät kansalliset rajat. Pölyyn liittyvien riskien hallinta edellyttää poikkihallinnollista politiikkaa, jossa ilmastonmuutoksen hillintä, ilmanlaadun parantaminen ja ekosysteemi- ja terveyshaittojen ehkäisy tukevat toisiaan. Kohdennetuilla toimilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteishyötyjä arktisen ilmastonmuutoksen hillinnälle, arktisten ekosysteemien suojelulle sekä kansanterveydelle.

Mineraalipöly kansallisena ja arktisena politiikkakysymyksenä

Mineraalipölyllä tarkoitetaan ilmakehässä kulkeutuvia hiukkasia, jotka ovat peräisin sekä luonnollisista pölylähteistä (aavikot ja paljastuneet sedimentit) että ihmistoiminnasta (esimerkiksi kaivostoiminnasta, rakentamisesta, maankäytöstä ja liikenteestä). Pölyhiukkaset eroavat toisistaan koostumukseltaan ja hiukkaskooltaan pölylähteen mukaan. Pölyä esiintyy paikallisena, alueellisena ja kaukokulkeutuneena, ja sen ympäristö-, ilmasto-, ekosysteemi- terveys- ja talousvaikutukset ulottuvat pitkälle päästölähteiden ulkopuolelle.1,2,3,4,5

Mineraalipölyn talousvaikutukset liittyvät terveyshaitoista aiheutuviin lisäkustannuksiin, erilaisiin ympäristöhaittoihin tai esimerkiksi aurinkopaneelien pölyyntymiseen.6 Ilmastonmuutos voimistaa pölypäästöjä.7 Globaalisti pölykuormat kasvavat, ja esimerkiksi Saharan aavikkopölyä on talvisin kaukokulkeutunut Suomeen viimeisen vuosikymmenen aikana aiempaa useammin.8 Arktisen alueen kaivostoiminnan lisääntyminen lisää myös kaivostoimintaan liittyvien moninaisten pölypäästöjen määrää.9 Tämä korostaa pölyn merkitystä osana kansallista ilmasto ja ilmanlaatupolitiikkaa sekä arktista yhteistyötä.1,10

Pölyn vaikutukset ilmastoon ja ekosysteemeihin sekä terveyteen

Ilmastovaikutukset liittyvät monimutkaisiin pölyn suoriin ja epäsuoriin säteilyvaikutuksiin ilmakehässä sekä laskeumaan pinnoille: pöly esimerkiksi osallistuu pilvien muodostumiseen ja vaikuttaa maa-, vesi- ja lumipintojen heijastavuuteen.7 Pölyn laskeumalla on vaikutusta veden, maa- ja merialueiden sekä lumen ja jään peittämien alueiden ekosysteemeihin.11 Ekosysteemivaikutukset voivat olla sekä hyödyllisiä (pöly tuo ravinteita) että haitallisia (pölyn mukana kulkeutuvat haitalliset aineet). Vaikka tieteellinen tietopohja on vahvistunut viime vuosina, arktiseen pölyyn liittyvissä ilmastotakaisinkytkennöissä ja ekosysteemivaikutuksissa on edelleen merkittäviä tietopuutteita.

Terveyden kannalta keskeisiä ovat hengitettävät hiukkaset, jotka lisäävät hengitys sekä sydän ja verisuonitautien riskiä.12 Haitat kohdistuvat erityisesti riskiryhmiin, kuten ikääntyneisiin sekä pitkäaikaissairaisiin. Kaupunkiympäristössä pölyaltistus tapahtuu etenkin keväisen katupölyn takia13,14,15 ja yhdessä muiden ilman epäpuhtauksien kanssa, mikä lisää kokonaisaltistusta ja vaikeuttaa yksittäisten vaikutusten erottamista. Pölyn terveysvaikutusten arviointi3 edellyttää yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia menetelmiä.

Hallittavissa olevat päästölähteet: kaivostoiminta ja katupöly

Arktinen alue sisältää huomattavia kriittisten ja strategisten mineraalien esiintymiä. Kaivostoiminnan laajentuminen lisää mineraalipölyn päästöjä, joilla on paikallisia vaikutuksia ympäristöön, terveyteen ja elinkeinoihin.9 Pölypäästöjen määrällinen arviointi ja torjunta ovat toistaiseksi puutteellisia, ja kansainvälisesti yhtenäisiä ohjeistuksia tarvitaan vastuullisen kaivostoiminnan tukemiseksi myös Suomessa.

Katupöly on Suomessa merkittävin ihmistoiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten lähde, ja sen osuus kansallisista pienhiukkaspäästöistä (PM₁₀) on huomattava. Ongelma korostuu erityisesti keväällä, kun talven aikana teiden pinnoille kertynyt pöly vapautuu ilmaan. Pohjoismaissa on kehitetty tehokkaita keinoja katupölyn vähentämiseksi, kuten tehostettu kadunpuhdistus, pölynsidonta aineet, nastattomien talvirenkaiden käytön edistäminen sekä liikennemäärien vähentäminen kaupunkialueilla. Sähköautojen yleistyminen voi lisätä renkaiden ja tienpinnan kulumisesta syntyvää pölyä.

Johtopäätökset ja politiikkasuositukset

Mineraalipöly on poikkisektorinen haaste, joka edellyttää koordinoitua lähestymistapaa ilmasto-, ympäristö-, terveys-, liikenne- ja luonnonvarapolitiikassa.

Keskeiset politiikkalinjaukset ovat:

  • Mineraalipölyn sisällyttäminen osaksi kansallista ilmasto ja sopeutumispolitiikkaa sekä arktista strategiaa.
  • Ilmanlaadun ja terveysvaikutusten systemaattinen arviointi käyttäen yhdenmukaisia menetelmiä.
  • Pölyn seurantaa, mallintamista ja ennakointia koskevien kansallisten valmiuksien vahvistaminen.
  • Pölyä mitataan nykyisin vain osana pienhiukkasia eli ns. PM10-fraktiota, eikä toistaiseksi ole olemassa mitään erityistä “pöly” tai ”mineraali” seurantaa. Sen takia esimerkiksi pölyn ilmasto- ja ekosysteemi- sekä terveysvaikutuksia on vaikeaa täsmällisesti arvioida nykymittausten pohjalta. Koska pöly nykyään ymmärretään tärkeäksi komponentiksi, olisi hyödyllistä kehittää siihen erikoistunutta seurantaa, jolla voitaisiin tehokkaasti erottaa PM-fraktiosta esimerkiksi keväinen katupöly, siitepöly ja kaukokulkeutunut pöly.
  • Kohdennetut ja kustannustehokkaat ohjauskeinot katupölyn ja kaivostoiminnan pölypäästöjen vähentämiseksi.
  • Politiikkatoimet, jotka tuottavat samanaikaisia hyötyjä ilmastonmuutoksen hillinnälle, ekosysteemien suojelulle ja kansanterveydelle.

Pölypäästöjen vähentäminen on vaikuttava ennaltaehkäisevä toimenpide, joka tukee Suomen kansallisia ja kansainvälisiä ympäristö ja terveyspoliittisia tavoitteita.

 Mineraalipöly – keskeiset viestit

  • Mineraalipöly on kasvava kansallinen haaste, joka liittyy ilmastonmuutokseen, ilmanlaatuun, arktisiin ekosysteemeihin ja terveyteen.
  • Ilmastonmuutos voimistaa pölypäästöjä ja kaukokulkeutumista, myös Suomeen ja arktiselle alueelle.
  • Pölyn vaikutukset ovat pölylähde- ja hiukkaskokoriippuvaisia, mikä edellyttää vahvaa pölyyn erikoistunutta seurantaa ja yhtenäisiä arviointimenetelmiä.
  • Pölylaskeuma tuo ekosysteemeihin sekä haitallisia aineita että hyödyllisiä ravinteita.
    Suurimmat terveyshaitat Suomessa aiheutuvat keväisestä katupölystä, erityisesti kaupungeissa ja riskiryhmille.
  • Katupöly ja kaivostoiminnan pöly ovat hallittavissa, ja kohdennetut toimet ovat kustannustehokkaita.
  • Pölypäästöjen vähentäminen tuottaa yhteishyötyjä: ilmastonmuutoksen hillitseminen arktisella alueella, parempi terveys, infrastruktuurin ja ekosysteemien suojelu.

Lähteet

  1. AMAP, 2021: AMAP Assessment 2021: Impacts of Short-lived Climate Forcers on Arctic Climate, Air Quality, and Human Health. Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Tromssa, Norja, 375 s, https://www.amap.no/documents/download/6939/inline
  2. EEA, 2025: UNECE LRTAP Convention – Informative Inventory Report – Finland, https://cdr.eionet.europa.eu/fi/un/clrtap/iir/envz9xc9w/
  3. Romanello, M. ym. 2025: The 2025 report of the Lancet Countdown on health and climate change. Lancet, 406, 2804–2857, https://doi.org/10.1016/S0140-6736(25)01919-1
  4. WMO, 2026: Air Quality and Climate Bulletin, https://public.wmo.int/publication-series/wmo-air-quality-and-climate-bulletin
  5. WMO, 2026: Dust Bulletin, https://wmo.int/publication-series/wmo-airborne-dust-bulletin
  6. Monteiro, A. ym. 2022: Multi-sectoral impact assessment of an extreme African dust episode in the Eastern Mediterranean in March 2018, Sci.Total Environ., 843, 156861, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.156861
  7. Meinander, O. ym. 2022: Newly identified climatically and environmentally significant high-latitude dust sources, Atmos. Chem. Phys., 22, 11889–11930, https://doi.org/10.5194/acp-22-11889-2022 8. Varga, G. ym. 2023: Saharan, Aral-Caspian and Middle East dust travels to Finland (1980–2022). Environ, Int., 180, 108243, https://doi.org/10.1016/j.envint.2023.108243
  8. Juncher Jørgensen, C. ym. 2025: Responsible Mining in the Arctic: Management, Monitoring and Mitigation of Dust Emissions. Teoksessa: Heininen, L., ym. (toim.). Arctic Yearbook 2025: War and Peace in the Arctic, Arctic Portal, Akureyri, Islanti, https://arcticyearbook.com/images/yearbook/2025/Scholarly_Papers/9SP_AY2025_Jorgensen.pdf
  9. Lappalainen, H. K. ym. 2024: Advancing the Understanding and Quantification of Arctic Climate Feedbacks to Improve Climate Models and Inform Decision-Making: Insights from the AASCO Project (2020–2022). Teoksessa: Heininen, L. ym. (toim.). Arctic Yearbook 2024: Arctic Relations: Transformations, Legacies, and Futures, Arctic Portal, Akureyri, Islanti, https://arcticyearbook.com/images/yearbook/2024/Scholarly_Papers/SP9_Lappalainen.pdf
  10. Meinander, O. ym. 2025: Dust in the Arctic: a brief review of feedbacks and interactions between climate change, aeolian dust and ecosystems. Front. Environ. Sci., 13, 1536395, https://doi.org/10.3389/fenvs.2025.1536395
  11. Hussein, T, & Löndahl, J. 2023: Quantification of Inhaled Deposited Dose During Sand and Dust Storms. Teoksessa: Al-Dousari, A. & Hashmi, M. Z. (toim.). Dust and Health: Challenges and Solutions. Springer Science and Business Media, Berliini, Saksa, s. 17–30, https://doi.org/10.1007/978-3-031-21209-3_2
  12. Gustafsson, M. ym. 2024: NORDUST II Nordic Road Dust Project Phase II. Final report. NordFoU report number 2024-01. EAN number: 978-87-7595-122-2, https://api.vejdirektoratet.dk/sites/default/files/2024-08/NorDust2_final_report_0.pdf
  13. Paunu, V.-V. ym. 2024: Air pollution emission inventory using national high-resolution spatial parameters for the Nordic countries and analysis of PM2.5 spatial distribution for road transport and machinery and off-road sectors. Earth Syst. Sci. Data, 16, 1453–1474, https://doi.org/10.5194/essd-16-1453-2024
  14. Karvosenoja, N. ym. 2025: Vehicle induced non-exhaust dust emissions in emission inventories and air quality modelling. 23rd International Conference on Harmonisation within Atmospheric Dispersion Modelling for Regulatory Purposes 15–19 September 2025, Hampuri, Saksa. Book of abstracts, s. 53–57. https://cloud.uni-hamburg.de/s/rzcsGZ6q45aSbXf

Teksti: Outi Meinander1, Niko Karvosenoja2, Tareq Hussein3, Eija Asmi1, Hanna Lappalainen3, Andreas Uppstu1 ja Mikhail Sofiev1
1Ilmatieteen laitos
2Suomen ympäristökeskus
3Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus INAR
Kuva: Adobe Stock

Julkaisun viitetiedot:

Meinander, O., Karvosenoja, N., Hussein, T., Asmi, E., Lappalainen, H., Uppstu, A ja Sofiev, M., 2026: Mineraalipöly, ilmasto, ekosysteemit ja terveys – vaikutukset Suomelle ja arktiselle alueelle, 28(6), 8–11, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2026-06-02

Kirjoittaja: Ilmastokatsaus