Sään ääri-ilmiöt altistavat maaseutu- ja kaupunkiympäristön taloudellisille vahingoille. Luontopohjaiset ratkaisut – ratkaisut, jotka ammentavat inspiraatiota luonnon omista prosesseista, voivat olla varteenotettavia sopeutumiskeinoja näiden riskien pienentämiseksi. Näiden ratkaisujen tutkiminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, jotta niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida nyt ja tulevaisuudessa.
Sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaammin tulevaisuudessa Suomessa ja muualla maailmassa ilmastonmuutoksen takia. Kuivuuskaudet, lumettomat talvet, myrskyt ja ukkoset altistavat maa- ja metsätaloussektorin taloudellisille vahingoille, kuten satotappioille ja metsien myrskytuhoille. Lisääntyneet rankkasateet aiheuttavat tulvia, joista johtuvat aineelliset ja aineettomat menetykset voivat kasvaa. Helleaallot aiheuttavat terveysongelmia, erityisesti ikäihmisille. Nämä riskit asettavat yhteiskunnille paineita varautua tiheämmin esiintyviin luonnonilmiöiden aiheuttamiin moninaisiin vahinkoihin.
Sopeutumistoimien merkitys korostuu
Ääri-ilmiöiden intensiteetin ja levinneisyyden kasvun varalta sopeutumistoimien merkitys korostuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla. Perinteisten teknologisten ”harmaiden” ratkaisujen lisäksi viime vuosien aikana on muodostunut luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based solutions, NBS) joukko, joilla ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin pyritään varautumaan luonnosta inspiroituen ja sen omia prosesseja mukaillen.
Ratkaisujen kategorisointi voi olla hankalaa. Sopeutumistoimien kirjo voidaan nähdä janana, jonka toisessa päässä on perinteiset ”harmaat” teknologiset ratkaisut, kuten esimerkiksi padot, ojat ja vedenpuhdistuslaitokset. Toisessa ääripäässä on siniset ja vihreät NBS:t, joissa sopeutumiseen pyritään ennallistamalla vesi- ja maaekosysteemejä. Näiden kahden ääripään välissä on hybridi-NBS:t, kuten esimerkiksi viherkatot, joissa pyritään yhdistämään harmaita ja luontopohjaisia ratkaisuja keskenään. Mahdollisuuksien kirjo on siis runsas ja rajanveto eri vaihtoehtojen luokituksessa joskus hankalaa.
Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimassa luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksia kaupunki- (TASAPELI-hanke) ja maaseutuympäristöissä (OPERANDUM-hanke). Suomessa on toteutettu eri tutkimusohjelmien pohjalta jo useita NBS:iä. Saimaalla, Puruveden seudulla on rakennetuilla kosteikoilla, lasketusaltailla ja pohjapadoilla pyritty hillitsemään lisääntyneen talvisadannan aiheuttamaa ravinnekuormitusta vesistöihin. Lisäksi OPERANDUM-hankkeessa tutkitaan myös peitteisen metsänkäsittelyn merkitystä rehevöitymisen vähentämisessä. Luontopohjaisten ratkaisujen keskeisenä tavoitteena sopeutumisen lisäksi on tuottaa lisäarvoa, kuten esimerkiksi lisätä hiilinieluja, biodiversiteettiä, virkistysarvoa, sekä parantaa ilman- ja vedenlaatua.
Yhteistyö on keskeistä
Ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät ilmiöt ja vaikutusketjut ovat äärimmäisen laajoja. Siksi luontopohjaisten ratkaisujen tutkimus vaatii monitieteistä yhteistyötä. Tyypillisesti tutkimustyö alkaa biofyysisen ilmiön, kuten sadannan ja siitä aiheutuvan tulvan mallinnuksella, jolla pyritään arvioimaan esimerkiksi nykyisten ja tulevaisuuden ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä ja vaikutuksia. NBS:n vaikutukset mallinnetaan tähän kehikkoon, jolloin voidaan vertailla alueen haavoittuvuutta ääri-ilmiöille NBS:n kanssa ja ilman sitä. Tämän jälkeen arvioidaan taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysillä, jonka tarkoituksena on arvioida, onko kyseisen NBS:n rakennuttaminen kannattavaa yhteiskunnalle. Ilmatieteen laitoksella on tärkeä asema sopeutumistoimien tutkimuksessa toisaalta sää- ja ilmastotiedon tuottajana, mutta myös taloudellis-sosiaalisten vaikutusten arvioijana.
Luontopohjaisten ratkaisuiden kokonaisvaikutusten arvioinnista tekee haastavaksi lisäarvojen, kuten luontoarvojen tai luonnon monipuolisuuden, sisällyttäminen tutkittaviin vaikutuksiin. Perinteisten harmaitten ratkaisujen vaikutukset ovat tyypillisesti ”pistemäisiä” ja vaikutusarvioinnissa voidaan keskittyä yhden ilmiön kuvaamiseen, jolloin vaikutusketjut ja niiden taloudellinen arvioiminen on yksinkertaisempaa. Luontopohjaisiin ratkaisuihin kytköksissä oleva ajatus kokonaisvaltaisesta ongelmanratkaisusta ja sopeutumisesta lisäarvoineen vaatii tutkimukselta paljon, jotta vaikutusketjut saadaan selvitettyä ja arvioitua. Tästä johtuen NBS:ien vaikutuksien arvioinnissa luonnon- ja insinööritieteiden rinnalla korostuvat sosiaali- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman kattava. Tämän takia sopeutumistoimien ja luontopohjaisten ratkaisujen tutkiminen on äärimmäisen keskeistä nyt ja tulevaisuudessa.
Teksti: Jaakko Juvonen
Kuva: Jaakko Juvonen
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-05-02
