Alkuvuosi tuntui kylmältä, mutta mitä tilastot kertovat talven 2025–2026 säästä?
Tavallista kylmemmän tammikuun jatkoksi myös helmikuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Tammi-helmikuun keskilämpötila oli yleisesti viitisen astetta, Länsi-Lapissa paikoin jopa kahdeksan astetta 30 vuoden normaalikauden 1991–2020 keskiarvoa kylmempi. Maan etelä- ja keskiosissa tammi-helmikuun keskilämpötila oli viimeksi alempi vuonna 2010, ja Lapissa yleensä joko vuonna 1985 tai 1987.
Jos mukaan lasketaan myös joulukuu, joka oli etenkin Etelä-Suomessa selvästi keskimääräistä lauhempi, talvi oli kokonaisuudessaan maan etelä- ja keskiosissa pari astetta ja Lapissa 3–5 astetta jakson 1991–2020 keskiarvoa kylmempi. Koska jaksolla 1991–2020 talvet olivat keskimäärin pari astetta lauhempia kuin sitä edellisellä 30-vuotiskaudella 1961–1990, oli joulu-helmikuun keskilämpötila Lapin eteläpuolella lähes täsmälleen sama kuin keskimäärin tällä aiemmalla jaksolla 1961–1990. Koko maan yli laskettu joulu-helmikuun keskilämpötila oli viimeksi alempi talvella 2010–2011, joskin kaksi vuotta sitten oli suunnilleen yhtä kylmä ja paikoin vähän kylmempikin talvi kuin nyt. Lapissa myös koko talven keskilämpötila oli paikoin alin sitten talven 1986–1987.
Alkuvuoden kylmyyden taustalla oli suursäätilanne, jossa laaja korkeapaineen alue hallitsi Pohjois-Euroopan säätä, eivätkä Atlantin matalapaineet päässeet kunnolla tuomaan lauhaa ilmaa Pohjolaan ennen kuin ensimmäisen kerran vasta helmikuun viimeisinä päivinä. Yksi pitkään jatkuneen korkeapainesään vaikutuksista oli meriveden korkeuden laskeminen Itämerellä epätavallisen matalalle, ja helmikuun 6. päivänä lähes kaikilla eteläisen Suomen meriveden korkeuden mittausasemilla saavutettiin uusi matalan vedenkorkeuden ennätys.
Korkeapainesään vaikutuksesta alkuvuosi oli myös hyvin vähäsateinen. Erityisesti monilla maan pohjoisosan säähavaintoasemilla vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta olivat havaintohistorian vähäsateisimmat. Koska vielä jouluna oli lumetonta aina Joensuu – Oulu -linjalle saakka, talvi muodostui Lappia lukuun ottamatta laajalti vähälumiseksi, mutta toisaalta maa routaantui tavallista syvemmältä.
Etelä-Suomessa talvin kylmin jakso alkoi tammikuun loppupuolella
Lapissa talven kylmin sääjakso osui tammikuun alkupuolelle, ja talven alimmat lämpötilat mitattiin loppiaisen jälkeisinä päivinä. Tätä tammikuun alun Lapin pakkasjaksoa käsiteltiin tarkemmin Ilmastokatsauksen tammikuun numerossa julkaistussa artikkelissa. Sen sijaan Etelä-Suomessa talven ankarin pakkasjakso ulottui tammikuun loppupuolelta lähelle helmikuun loppua. Esimerkiksi Helsingissä lämpötila pysyi 20.1.–25.2. 37 vuorokautta peräkkäin jatkuvasti nollan alapuolella. Viimeksi pidempi pakkasjakso oli pääkaupungissamme koettu talvella 2009–2010, jolloin lämpötila pysyi pakkasella 59 päivää peräkkäin 30.12.2009–26.2.2010. Talven kylmin 30 päivän mittainen jakso Helsingissä oli 22.1.–20.2. Kaisaniemessä tämän jakson keskilämpötila oli -10,4 °C, ja 2000-luvulla kylmempiä kuukauden mittaisia jaksoja on Helsingissä esiintynyt aiemmin vain kahtena talvena (kuva 1).
1900-luvulla kylmempiä kuukauden jaksoja esiintyi keskimäärin noin yhtenä talvena neljästä ja 1800-luvulla joka toisena talvena. Helsingin kylmimpänä talvena 1941–1942 lähes viiden kuukauden mittaisen jakson 9.11.1941–6.4.1942 keskilämpötila oli tasan -10 astetta, ja tänä aikana vuorokauden keskilämpötila oli 70 päivänä alle -10 astetta, kun talvella 2025–2026 näin kylmiä päiviä Helsingissä oli 22.
Vaikka talven pakkasjaksoa voidaan 2000-luvun mittapuulla pitää suhteellisen ankarana, talven alimmat hetkelliset lämpötilat eivät silti olleet mitenkään erityisen alhaisia. Helsingin Kaisaniemessä päästiin pari kertaa juuri -20 asteeseen, ja talven alimmaksi lämpötilaksi jäi aamulla 15.2. mitattu -20,2 °C. 2000-luvullakin Kaisaniemessä on mitattu alempi lämpötila jo 14 talvena, siis useammin kuin joka toisena talvena (kuva 1).
Koko pääkaupunkiseudun alin lämpötila talvella 2025–2026 oli Malmin lentokentällä 31.1. mitattu -26,0 °C ja Etelä-Suomen alin Vihdin Maasojalla 14.2. mitattu -32,8 °C. Monilla Etelä-Suomen paikkakunnilla päästiin hieman alle -25 asteeseen ja maan keskiosissa -30 asteen vaiheille. Vastaavia pakkaslukemia mitataan näillä alueilla keskimäärin lähes joka toisena talvena.
Helsingin Kaisaniemen kaikkien aikojen kylmyysennätys on 23.12.1876 mitattu -35,0 °C ja pääkaupunkiseudun pakkasennätys Helsingin maalaiskunnan Tammistossa nykyisen Vantaan alueella 17.1.1940 mitattu -42,7 °C.
Kirjoittajat: Ilari Lehtonen
Kuva: Kaisa Juhanko
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen, I. 2025: 2000-luvun mittapuulla takana on melko kova pakkastalvi Ilmastokatsaus, 28(2), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2026-02-02
