Helmikuu oli tammikuun tapaan selvästi keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Kuukauden viimeisinä päivinä kylmä korkeapainevoittoinen säätyyppi kuitenkin väistyi.
Helmikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin -5 asteesta Muonion -19 asteeseen. Kuukausi oli koko maassa 3–6 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jakson 1991–2020 keskiarvoa kylmempi. Etelä-Suomessa oli 2000-luvun tähän mennessä toiseksi kylmin helmikuu ja muuallakin yksi viidestä kylmimmästä.
Helmikuun alkaessa Suomen yllä oli vahva korkeapaine ja kylmää ilmaa. Kuukauden alin lämpötila, -35,8 °C, mitattiin Sallan Naruskassa heti helmikuun 1. päivän aamuna. Etelä-Suomessa oli helmikuun ensimmäisinä öinä monin paikoin noin 25 astetta pakkasta ja maan keskivaiheilla 30 astetta. Pohjois-Lappiin kiertyi kuitenkin Jäämereltä lauhaa ilmaa, ja Utsjoella lämpötila nousi 4.2. suojan puolelle.
Helmikuun toisella viikolla pakkanen heikkeni maan etelä- ja keskiosissa, kun taas Lapissa sää muuttui kylmemmäksi. Kuukauden puolivälissä pakkanen oli koko maassa kireää, ja Vihdin Maasojalla mitattiin 14.2. helmikuun alin lämpötila Etelä-Suomessa, -32,8 °C.
Säätyyppi alkoi muuttua helmikuun 20. päivänä, kun Suomen yllä pitkään pysytellyt pakkaskorkeapaine antoi viimein periksi Atlantin matalapaineille. Ensin 21.–22. päivinä pyrytti yleisesti kymmenkunta senttiä lunta. Tämän jälkeen korkeapaineen selänne vahvistui Suomen ylle vielä pariksi päiväksi, ja pakkanen kiristyi uudelleen, kunnes 26. päivän jälkeen lounaasta alkoi virrata lauhaa ilmaa voimalla etenkin maamme eteläosiin. Kuukauden viimeisinä päivinä lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosissa plusasteille ensimmäistä kertaa tammikuun puolivälin jälkeen. Lounais-Suomessa lämpötila nousi jopa +5 asteeseen.
Korkeapaine painoi meriveden pinnan matalalle
Pitkään jatkuneen korkeapainesään vaikutuksesta merivesi oli etenkin helmikuun alkupuolella erittäin matalalla ja pysyi keskimääräistä matalammalla kuukauden loppuun asti. Kaikilla Porin eteläpuolisilla meriveden korkeuden mittausasemilla Haminaa lukuun ottamatta saavutettiin 6.2. uusi matalan vedenkorkeuden ennätys, kun merenpinta oli laskenut lähemmäs metrin keskimääräistä alemmas. Esimerkiksi Helsingissä vedenkorkeus laski ennätysarvoon -94 cm ja Hangossa arvoon -85 cm teoreettisen keskiveden suhteen. Helsingissä meriveden korkeuden mittaushistoria ulottuu vuoteen 1904 ja Hangossa aina vuoteen 1887 asti.
Korkeapainesään takia helmikuu oli myös tavallista vähäsateisempi ja heikkotuulisempi. Helmikuun sateista aivan valtaosa saatiin vasta kuukauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maan kaakkoisosassa ja paikoin Selkämeren rannikolla sademäärä nousi lopulta pitkän ajan keskiarvojen tasolle, mutta muualla se jäi monin paikoin puoleen ja Pohjois-Lapissa vain neljäsosaan keskimääräisestä. Kuukauden suurin sademäärä oli 46,9 mm, ja se mitattiin Kouvolan Anjalassa. Vähiten satoi Inarin Nellimissä, vain 5,9 mm.
Merialueilla oli loppukuusta muutamia kovatuulisia päiviä, mutta ei yhtään myrskypäivää.
Lumitilanne pysyi poutaisen pakkassään vallitessa pitkään lähes muuttumattomana. Lapissa ja Koillismaalla lunta oli yli puoli metriä, mutta muualla melko vähänlaisesti, Länsi-Suomessa vain muutamia senttejä ja Itä-Suomessa parikymmentä senttiä. Loppukuun pyryt toivat koko maahan lisää lunta, ja esimerkiksi Kymenlaaksossa oli 27. päivän aamuna jo melkein puoli metriä lunta maassa. Uusi lumi oli kuitenkin vanhan surma, kun samalla sää lauhtui, ja maan eteläosassa suojasää sekä tihku- ja vesisateet painoivat helmikuun parin viimeisen päivän aikana lumipeitettä voimakkaasti kasaan. Lounaissaaristossa oli kuukauden päättyessä jo lumetonta.
Helmikuun lukunostot
+6,3 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Maarianhamina, Länsisatama, 28.2.
-35,8 °C – Kuukauden alin lämpötila, Salla, Naruska, 1.2.
3-6 °C – Helmikuun keskilämpötila oli 3–6 °C jakson 1991–2020 keskiarvoa alempi
-94 cm – Helsingissä mitattiin 6.2. vuodesta 1904 alkavan havaintoaikasarjan matalin meriveden korkeus suhteessa teoreettisen keskiveden korkeuteen
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Anna Luomaranta
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen I., 2026: Korkeapaineinen pakkassää jatkui helmikuussa. Ilmastokatsaus, 28(2), 4–5, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2026-02-01
