Joulun jälkeen Länsi- ja Pohjois-Suomeen iskenyt Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa.
Heti joulun jälkeen lauantaina 27. joulukuuta Suomeen saapui luoteesta harvinaisen voimakas talvimyrsky Hannes, joka aiheutti vahinkoja laajoilla alueilla maan länsi- ja pohjoisosissa. Myrsky kehittyi suursäätilanteessa, jossa Pohjois-Atlantilla oli Islannin eteläpuolella laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse ylätroposfäärin suihkuvirtaus puhalsi Grönlannin ja Norjanmeren yli kohti Skandinaviaa. Norjanmeren pohjoisosassa oli voimakas barokliininen vyöhyke, jossa eräs matalapaineen keskus alkoi tapaninpäivänä syventyä Jan Mayenin saaren itäpuolella. Seuraavana päivänä tämä matalapaine liikkui Pohjois-Lapin yli kaakkoon, ja matalapaineen jälkipuolella myrskytuulet voimistuivat iltapäivän ja illan aikana luoteesta alkaen.
Myrsky oli voimakkaimmillaan lauantaina illalla. Pohjanlahdella keskituulen nopeus oli 10 metrin korkeudella laajoilla alueilla arviolta noin 25 m/s. Rannikon sääasemilla, joilla tuulimittarit on usein sijoitettu ohjeellista 10 metrin korkeutta ylemmäs, mitattiin 25–28 m/s keskituulennopeuksia koko länsirannikon mitalla Ahvenanmaalta aina Kemin edustalle asti. Rauman Kylmäpihlajalla, jossa tuulimittarit on sijoitettu poikkeuksellisen korkealle, lähes 40 metrin korkeuteen, keskituulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan peräti 31,4 m/s. Märketin majakalla Ahvenanmerellä keskituulen nopeudeksi mitattiin 28,7 m/s, ja Perämerellä kovimmat lukemat, 27,8 m/s, havaittiin Nahkiaisten majakalla Raahen edustalla.
Puuskissa tuulen nopeus oli läntisillä merialueilla kovimmillaan noin 35 m/s. Merialueiden kovin tuulenpuuska, 37,2 m/s, havaittiin Kylmäpihlajalla. Maa-alueilla kovin havaittu tuulenpuuska järvenselkien ja tunturien lakialueiden ulkopuolella oli Enontekiön Näkkälässä havaittu tasan 30,0 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla tuulen nopeus oli puuskissa kovimmillaan 29,8 m/s, Kauhavan lentokentällä 29,2 m/s ja Toholammin Laitalassa 28,9 m/s. Kovia, yli 25 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia havaittiin siis laajalla alueella Ahvenanmaalta Pohjanlahden rannikon maakuntien kautta aina Pohjois-Lappiin ulottuvalla alueella.
Lapissa myrskytuulia havaittiin myös Inarijärvellä ja Lokan tekojärvellä sekä tietysti tunturien lakialueilla. Saanatunturin laella keskituulennopeus oli kovimmillaan 37,9 m/s ja kovin havaittu tuulenpuuska puhalsi 44,0 m/s.
Hannes-myrsky vaikutti Länsi- ja Pohjois-Suomessa
Hannes-myrskyn vaikutusalue kattoi maan länsi- ja pohjoisosat. Pelastustoimelle kertyi reilusti yli 4000 vahingontorjuntatehtävää, ja sähköt olivat samanaikaisesti poikki enimmillään yli 180 000 kotitaloudelta. Pahimmilla tuhoalueilla viimeisiä sähkökatkoja korjattiin vielä yli viikon päästä myrskyn jälkeen. Myrsky aiheutti suuret, arviolta 3,5–4 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Vaikutuksiltaan Hannes oli 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa joulukuun 2011 Tapani-myrskyn ja marraskuun 2001 Janika-myrskyn jälkeen.
Lapissa Hannes-myrsky katkaisi myös lentoliikenteen Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla muutamien tuntien ajaksi. Myrskyn osuminen keskelle Lapin joulumatkailun vilkkainta sesonkia aiheutti etenkin Rovaniemellä kaaosmaisen tilanteen satojen turistien jäädessä jumiin lentoasemalle.
Suomessa Hannes-myrskystä selvittiin ilman kuolonuhreja, mutta Ruotsissa kolme henkilöä menehtyä jäätyään kaatuneiden puiden alle. Ruotsissa myrsky nimettiin Johannes-myrskyksi, ja se vaikutti etenkin maan pohjoisosissa.
Myrskytuhojen syntyyn vaikuttavat lukuisat tekijät
Suomessa on haja-asutusalueilla edelleen paljon metsissä kulkevia ilmasähköjohtoja, ja matalapainemyrskyjen merkittävimpiin vaikutuksiin meillä lukeutuvat voimakkaiden tuulien aiheuttamat laajat sähkökatkot. Hiljattain julkaistussa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että myrskyvahinkojen aiheuttamien sähkökatkojen määrä riippuu monista eri tekijöistä, joiden yhteisvaikutus muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden (kuva 1).
Sähkökatkojen määrä alkaa kasvaa nopeasti, kun tuulen nopeus puuskissa ylittää 20 m/s. Sähkökatkojen syntyyn ensisijaisesti vaikuttava meteorologinen tekijä on voimakkaiden tuulenpuuskien esiintymisen alueellinen laajuus. Tuhoja kasvattaa myös myrskyn pitkäkestoisuus. Kaikista suurimmat tuhot liittyvät tyypillisesti luoteesta saapuviin myrskyihin, joissa rajuin tuuli puhaltaa yleisimmin lännestä, luoteesta tai pohjoisesta. Toisaalta kaakosta saapuvat myrskyt ovat usein hidasliikkeisiä, ja niissä voimakas tuuli puhaltaa harvinaisista ilmansuunnista kuten idästä tai koillisesta. Näissä tapauksissa kovien tuulien pitkäkestoisuuden takia vahinkojen kokonaismäärä voi olla huomattava, vaikka tuhot ovat pääsääntöisesti paikallisia.
Maan routa vähentää myrskytuhoja merkittävästi kiinnittämällä puut tiukemmin maahan. Sähkökatkojen määrää routa vähentää jopa yli 80 %. Kesällä myrskytuhoja lisää maan roudattomuuden lisäksi se, että täydessä lehdessä olevat lehtipuut ovat paljon alttiimpia tuulivahingoille kuin lehdettömät puut.
Ei-meteorologisista tekijöistä sähköverkon haavoittuvuuteen ja siten myrskyjen kokonaisvaikutuksiin vaikuttavat muun muassa metsän ominaisuudet (puiden korkeus, puiden korkeuden suhde rungon paksuuteen ja metsän pääpuulaji), sähköverkon rakenne (maakaapelointi vai ilmajohdot) sekä alueelliset erot verkon kunnossapidossa. Etelä-Suomessa esimerkiksi sähköverkko on laajalti maakaapeloitu, eikä verkko ole siten yhtä altis vahingoille kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa taas sähköverkon haavoittuvuutta pienentää se, että metsät ovat matalampia ja harvakasvuisempia kuin etelämpänä.
Hannes-myrsky oli monin tavoin tyypillinen laaja-alaisia vahinkoja aiheuttava myrsky. Se saapui luoteesta, myrskyn vaikutusalue oli laaja ja osui osittain tiheästi asutuille alueille. Lisäksi maa oli roudaton koko Länsi-Suomessa Oulun eteläpuolella ja myrsky oli pitkäkestoinen: Pohjanmaalla yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia esiintyi noin 6–12 tunnin ajan. Myrskyn tuhovoimaa pahensi myös se, että alailmakehän pystyrakenne oli erittäin suosiollinen rajuille tuulenpuuskille. Viime vuosina on havaittu kovempiakin tuulia Lyly-myrskyssä 1.11.2024 ja Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, mutta näiden myrskyjen vaikutusalueet olivat paljon pienempiä. Lyly-myrskyn pahimmat tuhot rajoittuivat lähinnä Uudenkaupungin ja Porin väliselle rannikkoalueelle ja Aapeli-myrskyn tuhot Ahvenanmaalle sekä Pohjanmaan aivan rannikkoalueelle. Pohjois-Lapissa oli viimeksi yhtä kova myrsky myös vain pari vuotta sitten 27.2.2023, jolloin reittilennot eivät niin ikään päässeet kovan tuulen takia laskeutumaan Pohjois-Lapin lentokentille, mutta tämäkin myrsky rajoittui lähinnä vain Pohjois-Lappiin.
Myrskyjen vaikutuksia pystytään ennustamaan esimerkiksi vaikutusennustemalleihin turvautuen. Yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä varautuminen erilaisten varautumistyökalujen avulla säästää selvää rahaa, ja myrskyjen vaikutusten ymmärtäminen ja mallintaminen on siten tärkeää ja palvelee monia eri sektoreita. Jotta luonnonuhkien ja yhteiskunnan altistumisen ja haavoittuvuuden välisiä monimutkaisia vuorovaikutuksia voidaan ymmärtää, on sopivien meteorologisten ja ei-meteorologisten parametrien valinta vaikutusarviointeihin välttämätöntä.
Kirjoittajat: Ilona Láng-Ritter, Ilari Lehtonen ja Ari-Juhani Punkka
Lisätietoja: Ilona Láng-Ritterin väitöskirja Windstorm impacts in the electrical grid: Meteorological and non-meteorological drivers on ladattavissa Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuarkistosta Heldasta.
Kuva: Terhi Laurila
Julkaisun viitetiedot:
Láng-Ritter, I., Lehtonen, I. & Punkka A.-J. 2025: Hannes-myrsky puhkui voimalla. Ilmastokatsaus, 27(10), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-12-02
