Toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 kaikki kuukaudet olivat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, ja tämä oli Suomen säähavaintohistorian lämpimin 12 kuukauden pituinen jakso.
Lähes sata vuotta sitten 1. heinäkuuta 1925 Helsingin Sanomat uutisoi, ”että nyt olemme eläneet vuoden, joka on lämpimin, mitä elinaikanamme on sattunut, emmekä hevin tarvitse toivoa enää toista sellaista näkevämme.” Heinäkuusta 1924 kesäkuuhun 1925 laskettuna keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli 7,2 astetta, joka ylitti peräti kolmella asteella asemapaikan edellisten vajaan sadan vuoden havaintojen keskiarvon 4,2 astetta. Koska heinäkuu 1925 oli vielä erityisen helteinen, nousi keskilämpötila elokuusta 1924 heinäkuuhun 1925 laskettuna 7,4 asteeseen, eli tasan asteen korkeammalle kuin vuosina 1829–1924 Kaisaniemessä sattuneen lämpimimmän vuoden pituisen jakson keskilämpötila elokuusta 1909 heinäkuuhun 1910.
Vastoin kesällä 1925 uumoiltua, ennätys ei lopulta kauaa vanhentunut, vaan vielä hieman lämpimämpi jakso koettiin Helsingissä vain viisi vuotta myöhemmin. Syyskuusta 1929 elokuuhun 1930 keskilämpötila oli 7,5 astetta. Tämä ennätys pitikin sitten pintansa aina vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ennätys on kohentunut useita kertoja. Yli 8 asteen keskilämpötila Kaisaniemessä saavutettiin ensimmäistä kertaa toukokuusta 2018 huhtikuuhun 2019 ulottuneella vuoden jaksolla. Lumettoman ja ennätysleudon talven 2019–2020 sisältäneellä jaksolla joulukuusta 2019 marraskuuhun 2020 keskilämpötila oli peräti 8,7 astetta, ja tämäkin ennätys rikkoutui toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 ulottuneella jaksolla, jonka keskilämpötila oli 8,8 astetta, eli 2,3 astetta yli normaalikauden 1991–2020 keskiarvon (Taulukko 1). Tällä ennätyslämpimällä jaksolla kaikki kuukaudet olivat Helsingissä tavanomaista lämpimämpiä, yksittäisten kuukausien lämpötilapoikkeamien vaihdellessa 0,9–3,5 asteen välillä jakson 1991–2020 keskiarvoihin verrattuna. Sitä edellisen 30-vuotiskauden 1961–1990 keskiarvoihin verrattuna kaikki kuukaudet olivat 2–6 astetta lämpimämpiä, eli viimeisen vuoden lämpötilat ovat täysin eri ilmastosta, mutta mistä ilmastosta?
Ilmastonmuutoksen on usein sanottu tuovan Suomeen tulevaisuudessa jonkun eteläisemmän alueen ilmaston. Haettaessa vertailukohtaa Helsingin kuluneen vuoden lämpötiloille, voimme matkustaa esimerkiksi Pohjois-Saksaan Berliiniä ympäröivään Brandenburgin osavaltioon. Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila vuoden ajalta, 8,8 astetta, on lähes täsmälleen sama kuin Berliinin esikaupungin Potsdamin keskilämpötila vuosina 1961–1990 (Taulukko 1).
Myös yksittäisten kuukausien keskilämpötilat Helsingissä viimeisen vuoden ajalta vastaavat hyvin Potsdamin keskimääräisiä lämpötiloja 1900-luvun loppupuolella. Siinä missä keskilämpötila oli jokaisena kuukautena 2–6 astetta Helsingin omaa vuosien 1961–1990 havainnoista laskettua vastaavan kuukauden keskilämpötilaa korkeampi, poikkeama Potsdamin saman jakson keskilämpötilasta ei ylittänyt yhtenäkään kuukautena kahta astetta. Erityisen hyvin Helsingin kuukausikeskilämpötilat vastasivat Potsdamin ilmasto-oloja toukokuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä. Keskimäärin nämä kuukaudet olivat Helsingissä vähän lämpimämpiä kuin Potsdamissa vuosina 1961–1990, kun taas uudempaan jaksoon 1991–2020 verrattuna vain syyskuu oli Helsingissä vähän Potsdamin keskiarvoa lämpimämpi. Sen sijaan helmikuusta huhtikuuhun 2025 Helsingissä oli viileämpää kuin keskimäärin Potsdamissa. Siitä huolimatta Helsingin viimeisen vuoden kuukausikeskilämpötilojen vastaavuus Potsdamin vuosien 1961–1990 keskimääräisiin lämpötiloihin on jopa hämmästyttävän hyvä. Helsingin 1800-luvun alkupuolelle ulottuvasta havaintoaikasarjasta ei nimittäin löydy yhtään kalenterivuotta, jolloin vähintään yhden kuukauden keskilämpötila ei olisi poikennut yli kahdella asteella edellisten 30 vuoden keskiarvosta. Viimeisen vuoden aikana on siis ollut tasaisen lämmintä kuukaudesta toiseen.
Maaliskuun ja huhtikuun osalta Helsingin viileyttä Potsdamiin verrattuna selittää maantiede. Potsdam on sisämaakaupunki, jossa lämpötilat nousevat keväällä nopeammin kuin Helsingissä. Kuitenkin myös Helsingin maaliskuun ja huhtikuun 2025 keskilämpötiloille löytyy historiallinen vastinkohta Pohjois-Saksasta, kun vain siirrytään Berliinin seudulta parisataa kilometriä pohjoiseen Itämeren rannikolle Rostockiin.
Yksittäinen lämmin vuosi ei vielä tarkoita, että Pohjois-Saksan ilmasto olisi pysyvästi siirtynyt Etelä-Suomeen. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Suomen ilmaston pitäisi olla noin 30 vuoden kuluttua 2050-luvulla suunnilleen yhtä lämmin kuin keskimäärin viimeisen vuoden aikana. Koska tällä hetkellä käytössä olevan normaalikauden 1991–2020 keskikohdasta on myös kulunut jo 20 vuotta, saattavat viimeisen vuoden lämpötilat antaa kuitenkin jo melkein yhtä ajantasaisen kuvan tämän hetken ilmastostamme. Entä mihin Helsingin vanha ilmasto on siirtynyt? Mikkeli on eteläisin paikkakunta Suomessa, jossa keskilämpötila oli jaksolla 1991–2020 sama kuin Helsingin vanha, vuosien 1829–1924 keskilämpötila 4,2 astetta. Rannikkoa taas saa nousta aina Kokkolan seudulle asti ennen kuin vastaava keskilämpötila tulee vastaan nykyajan ilmastotilastoissa. Vastaavasti toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025 keskilämpötila oli alle 4,2 astetta eteläisimmillään Kuhmon Kalliojoen sääasemalla ja pohjoisimmillaan keskilämpötila ylitti 4 astetta Perämeren pohjukan rannoilla Kemissä ja Torniossa. Helsingin vuosien 1961–1990 keskilämpötila 5,3 astetta saavutettiin Oulussa. Helsingin sadan vuoden takaisen ennätyslämpimän vuoden keskilämpötila 7,4 astetta saavutettiin puolestaan muun muassa Tampereen Härmälässä ja länsirannikolla Vaasan edustalla Maalahden Strömmingsbådanissa.
Taulukko 1. Keskimääräiset kuukausikeskilämpötilat (°C)
Potsdamissa ja Helsingin Kaisaniemessä 30-vuotiskausilla
1961–1990 ja 1991–2020 sekä kuukausikeskilämpötilat
Kaisaniemessä toukokuusta 2024 huhtikuuhun 2025.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Saara Korjonen
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen, I. 2025: Joko Saksan ilmasto saapui Suomeen? Ilmastokatsaus, 27(4), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-04-02
