Sakeat sumut ovat ihastuttaneet ja vihastuttaneet viime viikkoina. Sumuja voi syntyä monin eri tavoin, ja tietyt sumutyypit esiintyvät yleensä tiettyyn aikaan vuodesta. Alla olevaan kuvaan on koottu vajaan 10 vuoden ajalta kuukausittaiset keskiarvot sumujen yhteenlasketuista kestoista Helsingin Harmajan merelliseltä havaintoasemalta sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Keskimääräinen aika kuukausittain, jolloin on sumua Helsingin Harmajan ja Helsinki-Vantaan havaintoasemilla.

Keskimääräinen aika kuukausittain, jolloin on sumua Helsingin Harmajan ja Helsinki-Vantaan havaintoasemilla.

 

Huhtikuussa on Helsinki-Vantaan lentoasemalla yhteensä keskimäärin reilut 10 tuntia sumua. Sen sijaan vain 25 km:n päässä Harmajan meriasemalla sumua on tyypillisesti jo noin 30 tuntia. Yhdeksän vuoden tilasto osoittaa sumujen olevan keväällä yleisempiä merellä kuin maalla. Syynä on kylmän meren ylle virtaava lämmin ilma, joka voi saada aikaan hyvin tiheitä sumuja. Vaikka huhtikuuta on vasta noin viikko takana, on Harmajalla sumutunteja kertynyt jo 15 tuntia eli puolet keskimääräisestä.

Syksyllä tilanne muuttuu sumujen keston suhteen päinvastaiseksi. Esimerkiksi marraskuussa Harmajan meriasemalla sumutunteja kertyy tyypillisesti reilut 10 tuntia, kun taas Helsinki-Vantaan lentoasemalla ylletään yli 20 tuntiin. Maanpinnan jäähtyessä selkeässä ja heikkotuulisessa säässä alkavat säteilysumut yleistyä maa-alueilla. Aurinkokaan ei enää jaksa välttämättä hälventää yöllä syntyneitä sumuja.

Sumubongareiden kulta-aikaa ovat siis kevätkuukaudet merialueilla ja talvikuukaudet maa-alueilla. Kesällä on sumuissa selvä minimi, vaikka myös silloin voi otollisissa olosuhteissa syntyä tiheitäkin sumuja sekä maalle että merelle.