Valon määrä on kasvanut viime viikkoina isoin harppauksin. Näin maaliskuun alussa valoisa aika kasvaa maan eteläosassa noin 40 minuuttia viikossa ja Pohjois-Lapissa jopa tunnin. Noin kahden viikon päästä kevätpäiväntasauksen aikaan päivän pitenemisen kasvuvauhti on suurimmillaan.

Valoisan ajan muutos ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että auringonpaisteen määrä kasvaisi samaa tahtia. Maalis-huhtikuussa ensimmäiset lämpimät ilmamassat pyrkivät Suomeen etelän ja kaakon suunnalta. Kun lämmintä ilmaa virtaa kylmän meren tai lumipeitteisen maan ylle, muodostuu hyvin herkästi auringonpaisteen peittävää sumua. Tällaisia tilanteita kutsutaan advektio- tai siirtymäsumuiksi. Kevätpäivät voivat siis olla joko varsin aurinkoisia tai sitten harmaita sumupäiviä.

Auringonpaisteen kehitystä keväällä voidaan tutkia alla olevista kuvista, joissa on esitetty vuosikymmenien havainnoista lasketut auringonpaistetuntien päivittäiset määrät Vantaalle ja Sodankylään. Mediaani eli havaintojen puoliväli (50 %) on esitetty punaisella värillä ja jakauman 10. sekä 90. prosenttipisteiden raja-arvot ovat oransseilla pisteviivoilla. Prosenttipisteet voi tulkita niin, että kaikista auringonpaistehavainnoista aurinkoisimmat 10 % jää ylemmän viivan yläpuolelle ja pienimmät 10 % auringonpaistehavainnoista jää alemman viivan alapuolelle. Arvoja on tasoitettu 10 päivän jaksolla luettavuuden parantamiseksi.

Auringonpaistetuntien määrä keväisin Vantaalla.

 

Auringonpaistetuntien määrä keväisin Sodankylässä.

Auringonpaistetuntien määrä keväisin Vantaalla ja Sodankylässä. Punainen viiva kuvastaa tasoitettua auringonpaistetuntien mediaania (50 %) eli puolet havainnoista ovat arvon yläpuolella ja puolet alapuolella. Oranssit katkoviivat ovat 10. ja 90. prosenttipisteet. Arvoja on lopuksi tasoitettu 10 päivän liukuvalla keskiarvolla.

 

Vantaalla paras “veikkaus” auringonpaistetuntien määräksi tammikuussa on lähellä nollaa (mediaani, 50 %). Helmikuussa aurinkonpaistetta sisältävien päivien määrä alkaa olla suurempi kuin täysin pilvisten päivien määrä. Näin maaliskuun alussa Vantaalla paistaa aurinko todennäköisimmin hieman vajaa kaksi tuntia päivässä, mutta jo kuukauden lopulla määrä kasvaa noin viiteen tuntiin. Kaikkein aurinkoisimpina päivinä paistetta voi jo nyt olla 8-10 tunnin edestä (90. prosenttipistekäyrä).  Vantaan auringonpaistetuntien havainnoissa on mediaanin osalta mielenkiintoinen “taantuma” maaliskuun lopulta huhtikuun alkuun. Tällöin lämpötilat ovat tyypillisesti asteen tai pari plussan puolella. Näihin aikoihin ensimmäiset “lämpöaallot” alkavat toden teolla sulattaa jäljellä olevaa lumipeitettä, jolloin yllä oleva ilma viilenee ja samalla muodostuu herkästi sumuja.

Sumuja suosiva jakso näkyy siis selvästi auringonpaistetuntien mediaanin laahaamisena maalis-huhtikuun taitteessa, vaikka yksittäisten vuosien välillä ajankohta voi vaihdella merkittävästi. Vasta kun lumet ovat tyypillisesti sulaneet huhtikuun puolivälissä, pääsee lämpötila kohoamaan ja ilma kuivenemaan. Tällöin sumujen ja sumupilvien hälvettyä auringonpaistetunnitkin ampaisevat tilastojen valossa jälleen selvään nousuun.

Sodankylässä auringonpaistetuntien mediaani noudattaa lähes samaa rataa Vantaan kanssa aina huhtikuun loppuun saakka. Tämän jälkeen Vantaa vie pidemmän korren. Tämän taustalla voi olla lumien sulamisjakso Lapissa, jolloin auringonpaisteen estävät sumut ovat herkässä. Toisaalta samaan aikaan etelärannikon tuntumassa merituuli putsaa pilviä enemmän sisämaan puolelle, jolloin aurinko pääsee paistamaan enemmän rannikon läheisyydessä. Vaikka valoisa aika on toukokuussa Lapissa selvästi maan eteläosaa pidempi, se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että auringonpaistettakin olisi enemmän. Itse asiassa Sodankylässä toukokuun auringonpaistetuntien keskiarvo on 225 tuntia, kun Vantaalla se on 275 tuntia.

Otsikkokuva: Eija Vallinheimo