Olosuhteet ovat viime viikkoina suosineet helmiäispilvien esiintymistä Lapissa ja jopa Britteinsaarilla. Nämä ilta- ja aamutaivaalla hohtavat pilvet muodostuvat stratosfäärin alaosassa noin 15–25 kilometrin korkeudella eli korkeammalla kuin minne ukkospilvet kohoavat tai missä lentokoneet lentävät.

Tyypillisesti stratosfääri on liian kuiva, jotta pilviä voisi muodostua. Talvikuukausina lämpötilan laskiessa -78 °C:n kylmemmälle puolelle voi kuitenkin vedestä, typpihaposta ja rikkihaposta koostuvia pilviä syntyä napa-alueiden taivaalle. Näitä kutsutaan yleensä tyypin 1 helmiäispilviksi, ja ne ovat yleensä vaalean värittömiä harsoja tai kuituja taivaalla.

Helmiäisruskoa Helsingin yllä 4. helmikuuta 2016. Hentoja tyypin 1 helmiäispilviä näkyy vaaleina juovina rakennusnosturin vieressä. Kuva: Pauli Jokinen

Helmiäisruskoa Helsingin yllä 4. helmikuuta 2016. Hentoja tyypin 1 helmiäispilviä näkyy vaaleina juovina rakennusnosturin vieressä. Kuva: Pauli Jokinen

Taivas maalattu pastellinväreillä

Harvinaisemmat ja näyttävämmät tyypin 2 helmiäispilvet koostuvat vain jääkiteistä. Ne ovat silmäänpistäviä iltataivaalla, kun auringonvalo taipuu pilvessä olevista kiteistä saaden aikaan kirkkaita pastellinsävyisiä pilviä. Nämä tyypin 2 helmiäispilvet vaativat syntyäkseen noin -85 °C:n lämpötilan.
Helmiäispilviä kannattaa siis vielä näin helmikuussa tarkkailla, pilvisyyden salliessa, etenkin hieman ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen. Tuolloin horisontin alapuolella oleva aurinko ulottaa valonsäteensä vielä stratosfäärin korkeudelle. Joskus helmiäispilvet voivat olla niin kirkkaita, että ne näkyvät jopa keskellä päivää.

Kuva: Florentin Moser / Wikipedia

Tyypin 2 helmiäispilviä. Kuva: Florentin Moser / Wikipedia

Yhteys otsonikatoon

Tyypin 1 helmiäispilvet liittyvät otsonikatoon napa-alueiden yllä. Pilvipartikkeleiden pinnalla tapahtuvat kemialliset prosessit yhdistettynä keväällä lisääntyvään auringonsäteilyyn tuhoavat otsonimolekyylejä. Ilmiö on melko tavanomainen etenkin Etelämantereen yllä, ja otsonikatoa on viime viikkoina havaittu myös Britteinsaarten yllä, mikä ilmenee alla olevassa kuvassa olevista sinisen sävyistä.

Otsonipitoisuus 1.2.2016. Kuva: NASA

Otsonipitoisuus 1.2.2016. Helmiäispilvien aiheuttama tilapäinen otsonikato Britteinsaarten lähistöllä näkyy kuvassa sinisenä. Kuva: NASA

Havaintoja Suomesta

Viimeisen viikon aikana on Lapissa tehty näyttäviä havaintoja tyypin 2 helmiäispilvistä. URSA:n Taivaanvahti-havaintojärjestelmään lisättiin muun muassa tämä näyttävä tapaus Lapista tammikuun lopulta. Sääennusteiden valossa “perinteiset” troposfäärin pilvet saattavat peittää ylempänä hohtavien helmiäispilvien näkymisen tulevina päivinä ja viikkoina, mutta selkeinä hetkinä kannattaa vilkuilla taivaalle niiden näkemisen toivossa.